Kiintymyssuhdeteorioita (2/2)

Patricia Crittendenin kehittämä malli aikuisten kiintymyssuhdestrategioista laajentaa perinteistä kiintymyssuhdeteoriaa huomattavasti.  Selkeydessään ja monipuolisuudessaan se avaa erittäin avaran näköalan inhimilliseen elämään. Kotisivunsa oikeassa alalaidassa paljastuu sekin, että ihminen käyttää lapsuudessaan vain osan alla esiteltävistä selviytymisstrategioista.

On tähdennettävä sitä, että tämä Dynaamisen kypsymisen malli  DMM (dynamic maturational model) ei kategorisoi ihmisiä vaan tajuaa dynaamisuudessaan ihmisen mahdollisuuden kypsymisen ja uudenlaisten henkisten valmiuksien myötä kehittää olosuhteisiin paremmin soveltuvia elämänstrategioita.

Patricia Crittendenin määritelmä kiintymyssuhteesta onkin oivaltava. Hän mieltää sen  ”strategiaksi, jonka lapsi kehittää itsensä suojelemiseksi kasvuympäristön vaaroja vastaan”.

Häiriintyneitä kiintymyssuhdestrategioita voidaan siis muuttaa, mutta aikaa ja kaikkien osapuolten syvää paneutumista se vaatii. Esimerkiksi terapiasuhteessa tarjoutuu tilaisuus uudenlaiseen kiintymyssuhteeseen,  kun ensin on selvinnyt, mitä uhkia elämän varrella on ollut ja miten niitä on pyritty välttämään.

Aakkostunnusten jäljessä oleva suurempi numero kuvaa DMM mallissa aina psyykkisesti ahdistavampia lapsuuden elinolosuhteita.

Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekä turvaton-ristiriitainen (C) (coersive).


  David Butler

Tavallisesti DMM-malli esitetään ympyrämuodossa, mutta tässä esityksessä ympyrämuodon korvaa se tieto, että ylimmäinen ja alimmainen strategia omaavat jo paljon samoja piirteitä. Ympyrämuodossa monet strategiat on esitetty pareittain. Yritän korostaa sitä merkitsemällä aina kellon ajan, joka kuvaa kunkin strategiasektorin sijaintia ympyrämallissa, joka on siis selitetty tarkemmin Patricia Crittendenin kotisivuilla. Nyt seurataan kelloa vastapäivään.

 

klo 1       B5 TASAPAINOISUUS
            (ärtyvä)
            B4 TASAPAINOISUUS
            (tunneraktiot korostuvat)

klo 12        B3 TASAPAINOISUUS
            (yhteiskuntaan turvallisesti liittynyt)

klo 11      B2 TASAPAINOISUUS
            (tunteita ei korosteta)
             B1 VARAUTUNUT TASAPAINOISUUS

klo 10      A1 LIEVÄ ESTYNEISYYS
            (vähäinen tunneilmaisu ja rajoittunut tunneskaala)
            A2 ESTYNEISYYS
            (pelko, kiukku ja lohdutuksen tarve vaimennetaan)

klo 9       A3 PAKONOMAINEN HOIVAAVUUS
            (jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)
            A4 PAKONOMAINEN ALISTUVUUS
            (jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)

klo 8       A5 VALIKOIMATON SOSIAALISUUS JA SEKSUAALISUUS
            A6 ITSERIITTOISUUS JA ERISTYNEISYYS
            (tunteet ovat vääristyneet)

klo 7         A7 HARHAINEN IHANNOINTI
            (kiusattu ihailee kiusaajaansa)
            A8 ULKOPUOLELTA MÄÄRITTYNYT MINUUS

klo 6         AC PSYKOPATIA (yhdistelee eri strategioita)
            (suhde tiedon käsittelyyn vääristynyt)

klo 5       C8 VAINOHARHAISUUS
            C7 UHKAAVA KÄYTÖS
            (omien vihan tunteiden näkeminen muissa)

klo 4       C6 PELASTETTAVANA OLO
            (väärillä motiiveilla)
            C5 KOSTONHALU
            (muiden syyttäminen)

klo 3       C4 TEESKENNELTY AVUTTOMUUS
            (pakottava ja petollinen strategia)
            C3 LIIOITELTU KIUKKU
            (pelottava ja petollinen strategia)

klo 2        C2 ASEISTARIISUVA LOHDUN ANOMINEN
            (saattaa vaihtua äkisti kiukkuun)
            C1 UHKAAVA TUNNEILMAISU
            (saattaa vaihtua pelkoon ja lohdun anomiseen)

Lisäksi DMM-malliin kuuluu A/C – strategia, johon sisältyy sekä A- että C- tyypin strategioita.
 

 

SDG*tunnekartalla kiintymys sijaitsee kello kolmen suunnalla neljännellä kehällä keskipisteestä lukien ( klo 3 = 4. ). 

On aika lohdutonta huomata, että inhimillinen tarve kiintymyssuhteisiin voi ilmetä hyvinkin raadollisissa muodoissa.

Mikäli tämä makupala  uudesta kiintymyssuhdeteoriasta maistui, niin suosittelen tutustumista  Jari Sinkkosen ja Mirjam Kallandin kirjaan ”VARHAISLAPSUUDEN TUNNESITEET JA NIIDEN SUOJELEMINEN”.  Sieltä löytyy paljon muutakin herkullista ruokaa aivoille.  Itse ahmin tuon kirjan yhdessä illassa ja laadin sitten seuraavana päivänä tämän referaatin rungon.

Jos haluat perehtyä ammatillisesti  DMM-malliin, niin Suomesta löytyy nykyisin vain yksi pätevä kouluttaja. Hän on Airi Hautamäki, joka on tehnyt aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksenkin.



           Tuntemisiin,

           Pelle Gudsson

 
Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet-sivuston oheislukemistoa.

Kiintymyssuhdeteorioita(1/2)

Perinteiseen kiintymyssuhdeteoriaan on tulossa uutta ainesta. Esittelen aikuisen kiintymyssuhdestrategian dynaamisen kiintymisen mallia (DMM) tässä kaksiosaisessa referaatissa, joka on tehty Jari Sinkkosen ja Mirjam Kallandin toimittamasta kirjasta ”Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen” (SanomaPro 2011).  Hyperlinkkien alta löydät Wikipedian luetuimpia artikkeleja kiintymyssuhdeteoriasta. Kirjassa arvellaan, että DMM-malli on tekemässä jonkin asteista vallankumousta tieteen maailmassa.

John Bowlby huomasi poikkitieteellisessä tutkimuksissaan varhaisen kiintymyssuhteen laadun vaikuttavan myöhemmällä iällä siihen, miten ihminen osaa kiintyä muihin.  Kiintymyssuhdeteoriansa perustuu lapsen mielessään luomiin yleistyksiin ihmisten käytöksestä ja kulloinkin sopivasta fyysisestä etäisyydestä/läheisyydestä suhteessa tilanteen turvallisuusasteeseen.


  Rafael Marchesini



Mary Ainsworth kehittämän vierastilanneasetelman avulla Bowlbyn teoriaa voitiin testata. Nykyisin Bowlbyn ja Ainsworthin kiintymyssuhdeteoria onkin maailmanlaajuisesti tunnustettu paikkansapitäväksi ja arjessakin käyttökelpoiseksi.

Mary Main kiintymyssuhdehaastattelu toi oman lisänsä kiintymyssuhteiden tarkasteluun tieteellisessä mielessä.

Patricia Crittenden on jatkanut kiintymyssuhdeteorian tutkimista edellisten tieteilijöiden viitoittamalla linjalla ja kehittänyt sitä eteenpäin tutkimalla erityisesti uhan alla kasvaneiden lasten kiintymysstrategioita. Hän on myös luonut ympyränmuotoisen mallin perinteisistä kiintymystavoista ja ryhmitellyt niitä hyvin käytännönläheisellä tavalla DMM-malliinsa. Virallisesti siitä käytetään nimitystä : aikuisen kiintymyssuhde strategiat : dynaamisen kypsymisen malli (DMM) (dynamic maturational model).

Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekäturvaton-ristiriitainen (C) (coersive). Kullakin kiintymystyylillä on omat tyypilliset piirteensä.

Turvallisessa (B) kiintymyksessä korostuu avoin tunneviestintä ja luottamus tarpeiden täyttymiseen. Ulkoisen paineen alla kiintymys vahvistuu. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut tunteisiin ja tarpeisiin pian, asian vaatimalla tavalla, ja tiettyjen normien mukaisesti sekä antanut turvan ja lohdutuksen ajallaan. Tämä lisää vapautta toimia tilanteeseen sopivalla tavalla ja ahdistuneisuus on harvinaista.

Turvattoman välttelevässä (A) kiintymyksessä esiintyy ongelmia kielteisten tunteiden ilmaisussa. Kiukustuminen, pelot ja lohdutuksen kaipuu piilotetaan. Ulkoisen paineen alla vältellään kaikin tavoin läheisyyttä ja huomio ympäröiviin esineisiin lisääntyy. Oman mielipiteen ilmaisu on vaikeaa. Kiintymyksen turvaaja ei ole reagoinut  tunneviesteihin tai on tukahduttanut ne. ”Itsensä etäännyttäminen” ja pakonomainen positiivisuus ovat huomiota herättävän tyypillisiä käyttäytymismalleja. Samoin järkiperäisyyden korostaminen. Usein käytöksen takana on väärä vastuuntunto muista. Välttelevästi kiintyneiden ongelmat ovat voimakkaan aggression ja pettymysten ilmaisemisessa. Se saattaa ilmetä ”pakkoajatuksina, psykosomaattisina oireina, ylisuorittamisena, depressiona ja taipumuksena kokea työuupumusta”. Turvallisen tunneilmaisun opettelu saattaisi olla yksi ratkaisu noihin pulmiin.

Turvattoman ristiriitaisessa(C) kiintymyksessä sekä etsitään että vältetään läheisyyttä. Sylikontakti ei tyynnytä ja tunneilmaisuja liioitellaan kiintymyssuhteen säilymiseksi. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut epäjohdonmukaisesti : välillä naureskellen, joskus ohittaen tai sitten kiukustuen, mutta toisinaan myös lapsen tunnetarpeita tyydyttäen. Näin lapsi ei voi luoda mielessään mallia siitä miten ympäristö suhtautuu hänen tarpeisiinsa. Tyypillistä on ”toisen tarpeiden ja tunteiden etäännyttäminen ja vähättely”. Tämän tyypin ihmisen on vaikea ymmärtää tapahtumisen todellisia syitä. Ristiriitainen kiintymyssuhde voi tuoda käytökseen ”impulsiivisuutta, levottomuutta, aggressiopurkauksia ja ongelmia persoonallisuuden kehittymisessä.” Tunteiden säätelyn taitojen opettelu ilmeisesti lieventäisi niitä oireita.

Jo näistä tyypittelyistä voi moni päätellä oman tai läheistensä kiintymysmallin. Tyypittelyyn on kuitenkin kehitetty tieteellisiä menetelmiäkin. Mary Mainin ja Ruth Goldynin kehittämästä AAI-kiintymyssuhdehaastattelusta (adult attachment interview) on Patricia Crittenden laatinut DMM-mallin, jonka pääpiirteet seuraavassa  kirjoituksessa esittelen.


      Tuntemisiin,

      Pelle Gudsson



Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet-sivuston oheislukemistoa.

Perusturvallisuuden kasvattaminen (5/5)

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäpätöisimpänä perusturvallisuuden tuottajana esittelen rukouksen mahdollisuuden.

Kristuksen läsnäoloon ja Jeesuksen voimalliseen rauhaan keskittyvä rukous on Teo van der Weelen mukaan turvallinen tapa käsitellä muistoja, koska siinä voi koska tahansa lopettaa tuskallisen tunteiden käsittelyn - jos ne käyvät ylivoimaisiksi.

Seuraava rukous on kirjoitettu mukaellen Seppo Jokisen Tukholman Filadelfia- seurakunnassa lukemasta rukouksesta perusturvallisuuden paranemisen puolesta. Halutessasi voit lukea tuon loppurukouksen, joka voi olla jopa alku aivan uudenlaiselle elämälle.

 

Alexander Rist

 

 

RUKOUS PAREMMAN PERUSTURVALLISUUDEN PUOLESTA

 

Jeesus Kristus, sinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä - nyt, aina ja iankaikkisesti. Sinulle on siis annettu valta myös luoda minuun uutta perusturvallisuutta.

Tiedän että sinä Jeesus kunnioitat rajojani ja pystyt rakastavasti ajan myötä parantamaan perusluottamustani ihmisiin. Rukoilen, että opetat minua ilmaisemaan tunteitani ja tarpeitani tilanteeseen sopivalla tavalla. Rukoilen myös, että olet lohduttaen Pyhän Hengen välityksellä kanssani, jos ja kun kipeitä tunteita nousee mieleeni. Kiitos, että annat sinun rauhasi sydämeeni, jos muistot välillä alkavat tuntua liian tuskallisilta.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Toiseksi rukoilen Jeesus, sinun nimessäsi, kohdussa kasvaneen pienen ja mahdollisesti uhkaa kokeneen lapsen puolesta, joka minä olin. Sen vielä syntymättömän ihmistaimen puolesta, josta minä vartuin aikuiseksi. Rukoilen, että luot Pyhän Hengen kautta, läsnäolollasi ja rakkaudellasi tuohon pieneen ihmiseen perusturvallisuutta ja annat minulle sinun rauhasi. Rukoilen, että poistat sitä turvattomuuden tunnetta, jota ympäröivä maailma on saattanut minuun jo ennen syntymääni luoda.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Kolmanneksi rukoilen sen pienen turvattoman lapsen puolesta, joka joskus olen ollut. Rukoilen Jeesus, sinun nimessäsi, että kaikkialla vaikuttavan Pyhän Hengen kautta menet niihin ehkä julmiin ja pettymystä tuottaneisiin muistoihin, jotka ovat järkyttäneet perusturvallisuuttani. Rukoilen kateuden, katkeruuden, vihan, uhan, pelon, ahdistuksen, syvän surun, tuskan, itsesäälin, inhon ja häpeän sijaan mieleeni sinun rauhaasi.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Neljänneksi rukoilen Jeesus, sinun nimessäsi, kehittyvän nuoren mieleni ja kehoni puolesta. Sen nuoren puolesta, jota ympäröivä maailma on saattanut monella tavalla kolhia ja haavoittaa. Kiitos Jeesus, että kuljet vierelläni Pyhän Hengen kautta tuskaisissa muistoissani. Kiitos Jeesus, että lohdutat ja annat minulle sinun rauhasi, toivoa tulevaisuuteen sekä uskoa rakkauteen.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Viidenneksi rukoilen sen ihmisen puolesta, joka minä olen juuri nyt – juuri tällaisena kuin olen. Kiitos että hyväksyt minut, Jeesus. Kiitos että saan uskoa kaikki väärät ajatukseni, tekoni ja laiminlyöntini ja muun syyllisyyteni poispyyhityksi taivaan kirjanpidosta sinun ristinkuolemaasi ja ylösnousemukseesi vedoten.

Kiitos Jeesus siitä, mitä teit, teet ja tulet tekemään.

Tahdon luottaa sinun armolliseen rakkauteesi tänään ja tulevaisuudessakin. Vallitkoon sydämessäni Kristuksen rauha !

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

 

Tämä rukous on myös netissä  helposti tulostettavassa muodossa.

 

    Tuntemisiin,

    Pelle Gudsson

Perusluottamuksen kasvattaminen (4/5)

Jos haluat lähteä  matkalle kohti terveempää perusluottamusta, esittelen tässä kolme turvallista reittivaihtoehtoa.  Niiden matkaoppaita voit kysellä vaikkapa kirjastosta.

 

1)Ensimmäisenä suosittelen Seppo Jokisen kirjaa "Rikotusta eheä". Se sisältää 7-vaiheisen menetelmän, jota voit käyttää myös itseksesi. Toisena vaiheena kirjassa käsitellään perusluottamusta ja se huipentuu paremman itsetunnon rakentumiseen.

2)Mikäli kristillinen arvomaailma oudoksuttaa, niin voi olla, että  ”Avaa tunnelukkosi. Vapaudu elämään täydesti” –kirja on sinua varten. Tuo Jeffrey E. Youngin ja Janet S. Kloskon teos neuvoo viitisen vuotta sitten Suomeen rantautuneen terapiamuodon aakkoset.    Suomalainen  versio aiheesta  on Kimmo Takasen kirjoittama ”Tunne lukkosi”-opus.  Se on saanut todella hyvät arvostelut ja netistä löydät myös kirjaan liittyvää oheisaineistoa.

3)Kolmas tehokkaaksi osoittautunut ja kokonaisvaltainen menetelmä on transaktioanalyysi, jota soveltuu myös itseapuna käytettäväksi.  Suomeksi aiheesta on julkaistu kolme kirjaa, joiden painos on valitettavasti jo loppuunmyyty:

-Amy Bjork Harris ja Thomas S. Harris : “Minulla menee hyvin, entä sinulla?”

-Amy Bjork Harris ja Thomas S. Harris : ”Aina OK”

-Eric Berne ”Kanssakäymisen kuviot”

Transaktioanalyysissa keskeisiä käsitteitä ovat ihmisen mielen tilat, jota kuvataan sanoilla VANHAMPI, AIKUINEN, LAPSI.  Myös termit OK, PELIT, SILITYKSET ovat saaneet normaalikielenkäytöstä poikkeavat sisällöt.

 

Muistutan siitä faktasta, että tunnetyöskentely saattaa väsyttää yllättävästi. Niinpä arjen aikataulutusta on ehkä syytä karsia.

 

    Tuntemisiin,

    Pelle Gudsson

 

Perusluottamuksen kasvattaminen (3/5)

Tämä kirjoitus on referointi  Ristitulta - ohjelmasta, jonka kuuntelin ja nauhoitin Radio HYPERLINK "http://www.radiodei.fi/?sid=2"Dein taajuudelta. Salme Blomster oli Pasi Turusen haastateltavana. Salme Blomsterilta on muuten kesän alussa ilmestymässä itsetuntoa käsittelevä kirja. Hankkimalla ja lukemalla sen voi myös saada vihjeitä perusluottamuksen kasvattamiseen. Tässä muutamia makupaloja ohjelmasta :

1)Voit alkaa harjoittaa seuraavanlaista sisäistä dialogia. Tarvitseva, jossain vaiheessa traumatisoitunut sisäinen lapsi ”adoptoidaan”, tunnistetaan hänen tarpeitaan, annetaan hänelle hoivaa ja turvalliset rajat. Silloin ”lapsi minussa kasvaa ja aikuinen puoli vahvistuu”. Tähän menetelmään liittyviä Sisäinen lapsi HYPERLINK "http//trigonos.fi"–päiväkursseja pidetään 26.10 ja 30.11.2013 Suomen Raamattukoululla.

2)Voit alkaa lohduttaa itseäsi ja valita myönteisiä ajatuksia, koska ajatukset synnyttävät tunteita ajatusten laadun mukaisesti.

3)Voit opetella rakastamaan itseäsi ja määritellä itsensä Raamatun sanoin. Niinpä Raamattua ei kannata jättää pölyttymään. Ensin kannattaa aloittaa niistä Raamatun kohdista, jotka kertovat Jumalan rakkaudesta meihin.

  Dave Edmonds

Herra Jumalasi, on sinun kanssasi,
hän on voimallinen, hän auttaa.
Sinä olet hänen ilonsa,
rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi,
hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

(Sefanja 3 :17)

Eivätkö nämä olekin sellaisia sanoja, joilla rakastavaa ja perusluottamusta säteilevää vanhempaa voisi kuvailla?

 

       Tuntemisiin,

       Pelle Gudsson


 

Perusluottamuksen kasvattaminen (2/5)

Seuraavaksi esittelen referaatin Werner Mayn äänitteeltä "Miten saavuttaa perusluottamus?". Hän määrittelee perusluottamuksen seuraavasti : ”Riippumatta missä ihminen on, todellisia vaaratilanteita lukuun ottamatta, ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ja pystyy toimimaan pelottomasti.” Luettelen tässä muutamia keinoja, joita hän suosittelee perusluottamuksen kasvattamiseksi.

1)Turvallisen kiintymyssuhteen luoneiden vanhempien tai muiden lapsen hoitajien perusominaisuudet ovat monien tutkimusten mukaan ”herkkätuntoisuus” ja ”käytettävissä olo/ aikansa antaminen” (verfügbarkeit/availability). Nämä sanat toistuivat tuolla äänitteellä jatkuvasti.

Tunnekarttatermeiksi muutettuna ne voisivat olla myötätunto ja kuuliaisuus/keskittyneisyys. Niiden keskipisteestä löydät tunnekartalla turvan tunteen. Kyseisiä ominaisuuksia etsimällä, voit löytää aitoa luottamusta säteileviä ihmisiä. (Tämä kappale on omaa tekstiäni.)

2)Aikuisiällä tuollaisia eläytymiskykyisiä ihmisiä tapaa terapeuttien tai sielunhoitajien keskuudesta.

3)Normaalielämässä turvallisia aikuisia voivat olla isovanhemmat.

4)Myös jotkut arjessa tapaamamme ihmiset saattavat osoittautua riittävän luotettaviksi. On kuitenkin muistettava, että luottamuksen kehittyminen vie aikaa. On syytä terveeseen varovaisuuteen uusia ihmisiä tavattaessa, ennen kuin alkaa avautua toiselle tunnetasolla.

5)Lapsuuden turvallisten ihmisten muistelu on auttanut joitakin sisäisen turvan rakentamisessa.

6)Turvaa luovien asioiden, esineiden, paikkojen ja tilanteiden salliminen, kunnes perusluottamus on kasvanut riittävästi. Esimerkiksi lemmikki tai uusi mieleinen harraste voi myös luoda uudenlaista turvaa ja luottamusta.

7)Lohduttavien ihmisten löytäminen niistä, jotka tietynasteisen samaistumisen jälkeen auttavat ”heikkouteen joutuneen ihmisen takaisin vahvuuteen.”

8)Yllättävien, mieluisiksi ja tarpeellisiksi osoittautuneiden lahjojen saaminen – pyytämättä.

9)Kannustaminen tilanteisiin, joista voikin selvitä, vaikkapa rukousten tukemana.

10)Armon kokemusten ja vaikkapa rukousvastausten saaminen arkielämässä. Sitä kautta kiintymyssuhde kolmiyhteiseen Jumalaan pääsee kehittymään, kun huomaa, että taivaassa todellakin tajutaan syvimmät tarpeemme.

11)Psalmin 23 tekstin lukeminen syventyneesti. Se kertoo Hyvästä Paimenesta.

 

           Tuntemisiin,

           Pelle Gudsson

 

 

Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet -sivuston oheislukemistoa.

Perusluottamuksen kasvattaminen (1/5)

Perusluottamus syntyy tai jää syntymättä vauvaiässä – parin ensimmäisen ikävuoden aikana – riippuen siitä, millaisena pieni lapsi on saamansa hoivan kokenut. Arvostetun                                  Erik H. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen vaiheita kuvaavan mallin mukaan perusluottamuksen tai epäluottamuksen syntyminen ihmismieleen juontaa juurensa juuri noilta ajoilta.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton heidänkään suhteensa, jotka eivät lapsena saaneet riittävän hyvää perushoivaa. Kuvaan tässä kirjoituksessa niitä tapoja, joilla perusluottamusta voi kasvattaa terveellä tavalla vielä aikuisiälläkin.

Mainitsemani riittävyys tarkoittaa sitä, että inhimillistä lämpöä on välitetty vauvalle hänen persoonaansa kunnioittavalla ja turvallisella tavalla sopuisassa ympäristössä sekä hänen perustarpeistaan on huolehdittu.

Nuo alleviivatut tunteet ympäröivät sitä pistettä, johon miellän perusturvallisuuden paikan SDG*tunnekartalla. Se sijaitsee siis kiintymyksen ja luottamuksen puolivälissä.




Perusluottamuksella on pari melkein samaa tarkoittavaa ilmaisua suomen kielessä : perusturvallisuus ja turvallinen kiintymyssuhde. Hyvä itsetunto rakentuu perusturvallisuuden varaan.

Kyse on mielestäni myös aidon rakkauden kokemisesta. Tommy Hellstenkin käyttää kirjassaan "Saat sen mistä luovut" paljon rakkaus ja rakkaudettomuus –termejä. "Rakkauden puute synnyttää häpeää" –lause vastaa perusturvattomuuden seurauksia koskevan kirjoitukseni kaaviokuvan nuolta, joka kulkee turvasta häpeään.

Moni on kysynyt, että missä kohtaa tunnekartalla rakkaus sijaitsee? Olen usein vastannut siihen, että rakkaus ei ole tunne vaan toimintaa ja valintoja. Paras kuulemani määritelmä on "rakkaus on ajan ja paikan antamista." Tunnekartalla rakkauteen liittyviä tunteita ja asenteita löytyy lähinnä sen oikeasta yläneljänneksestä, joka on kuvattu tuossa yllä. Jos peität paperilla alavasemmalle jäävän osan näytöllä näkyvästä tunnekartasta niin, että kokonaisen tunnekartan oikeasta alanurakassa sijaitsevasta häpeästä muodostuu linja vasemman ylänurkan kiusanhaluun, niin sen linjan yläpuolelle jää lähes pelkästään rakkauteen kuuluvia tunteita. Rauha tosin jää peittoon. Tunnekartta ei siis ole täydellinen kuvaus rakkaudesta.

Tämä johdanto-osuus oli tarpeen, jotta tietäisimme mihin pyrimme, kun heikoksi jäänyttä perusluottamusta aletaan kehittää. Matkaan lähtiessä kun on hyvä näpytellä navigaattoriin toivottu osoite.



            Tuntemisiin,

            Pelle Gudsson


Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet -sivuston oheislukemistoa.

Perusturvattomuuden seurauksia

Häpeän ja sen monet ilmenemismuodot ymmärtää parhaiten, jos lähtee tutkimaan häpeän syntyyn hyvin usein vaikuttavaa perusturvattomuutta.

Hyvän perusturvan ja perusluottamuksen varhaislapsuudessaan saanut eli turvallisen kiintymyssuhteen kokenut uskaltaa elämässään ottaa normaaleja riskejä suhteellisen vapaasti. Perusturvaton taas kokee pelkoa ja ahdistusta, jotka ovat SDG*tunnekartalla uskalluksen ja vapauden vastatunteita.

Huomasin, että SDG*tunnekarttamallilla löytyy selviä yhteyksiä moneen erityyppiseen selitysmalliin. Viittaan niiden tunnetuimpiin suomalaisiin edustajiin suluissa. Mielestäni he puhuvat ja kirjoittavat samoista asioista vain hieman eri näkökulmista katsellen. Perusturvallisuus, perusluottamus, turvallinen kiintymyssuhde ja vanhempien aidon rakkauden kokeminen lapsena - rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Perusturvattomuus (Seppo Jokinen) säteilee turvapisteestä hyvin moneen suuntaan.





1) Se voi muuttua vastatunteekseen uhkaksi ja turvattomuudeksi, joka saattaa ilmetä :

A) ristiriitaisen turvattomana käytöksenä johtaen erillisyyteen.
B) välttelevänä toimintana koskien tunneilmaisuakin.
C) kahden edellä mainitun reagointityypin yhdistelmänä.

Tuo on eräs versio perinteisestä kiintymyssuhdeteoriasta.

2) Se voi tarpeita täyttämätöntä kiintymystä peilaten aiheuttaa syvää häpeää (Salme Blomster). Häpeän vieritunteita ovat monenlaiset riippuvuudet (Tommy Hellsten) ja muu turvahakuinen käyttäytyminen , mukautuvuus eli liika kiltteys (Anna-Liisa Valtavaara),turhuuden kokeminen, alemmuudentunteet, vääränlainen nöyryys eli omien tarpeiden syrjäyttäminen.

3)Häpeän vastatunteena on kateus. Arvelen, että myös se ja sen vieritunteet kiusanhalu ja erillisyyden kokemukset voivat olla perusturvattomuuden seurausta. Tämä on rohkea oletus, mutta sellaisen perusteella löysin SDG*tunnekarttaan olennaisesti kuuluvat erilaisten hengitystyylien ja tunneskaalojen yhtenevyydet. Uutta tietoa ei synny ilman arvauksia, jotka saatetaan sitten myöhemmin tutkimuksin todistaa oikeiksi – tai vääriksi.

4)Turvan sukulaistunteen eli kotoisuuden vastatunteena löytyy tunnekartalla muukalaisuus, jota voisi myös kuvata syrjäytymisenä. Sen yhtenä vieritunteena on ailahtelu. Se tarkoittaa esimerkiksi huonoa tunteiden säätelykykyä, jonka esimerkiksi Seppo Jokinen sekä kiintymysteoriaa DMM-malliksi laajentanut Patricia Crittenden on päätellyt perusturvan puutteen seuraukseksi.

Ailahtelu ja sen vieressä sijaitseva harkitsemattomuus johtavat usein turhan ryöpsähtelevään tunneilmaisuun. Niistä kulkee reitti myös moniin ikäviin tunnetiloihin, kuten tuskaan, itsesääliin, inhoon ja kyvyttömyyteen. Tuo kyvyttömyys ei tarkoita vain mahdollista seksuaalista kyvyttömyyttä, vaan myös pysyvien pari- ja ystävyyssuhteiden luomisen tuskaisuutta. Perusturvattomuuden kierre jatkuu sukupolvelta toiselle, jos sitä ei ongelmia tiedostamalla ja niihin oikealla tavalla tarttumalla katkaista.


Netissä löytyy melko syvällistä keskustelua tästä aiheesta :

http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/perusturvallisuus-t15499.html

Perusturvattomuus lienee monien tunne-elämän ongelmien peruslähtökohta. Jos pureudutaan ongelmiin tästä päästä, niin arvelen että tulokset ovat pysyvämpiä. Tosin aikaa ja syvää paneutumista se aina vaatii.

Toivon, että SDG*tunnekartta voisi omalta osaltaan olla apuna ongelmavyyhtien avaamisessa tarjoten tunteille nimiä. Sen rakenteeseen on hyvä myös tutustua, vaikka sekään ei aivan hetkessä onnistu.

Seuraavissa kirjoituksissa selvittelen alustavasti, millaisia keinoja perusturvallisuuden parantamiseen aikuisiässä on Suomessa ja maailmalla kehitelty.


Perusturvallisin terveisin,

Pelle Gudsson

Häpeä-aiheisia kirjoituksia netissä

Häpeää on alettu nostaa julkisen keskustelun aiheeksi Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana.

  Anton Malan
 

Daniel Nylundin laatima netistäkin pdf-muotoon ladattavissa oleva ”Alussa oli häpeä” -kirjoitus noin vuodelta 1994 on ensimmäisen suomalaisen häpeäaallon tuotoksia.  Siihen kuuluivat myös Jouko Turkan kirja ”Häpeä” ja Juha Siltalan ” Miehen kunnia”.  Nylundin laaja ja hyvin jäsennetty teksti on kestänyt hyvin ajan hammasta.  Se on ollut myös innoittajana kaksikin häpeäaiheista kirjaa kirjoittaneelle Ben Maliselle.

Ben Malisen ajatuksia häpeästä seuraavissa linkeissä :

http://yle.fi/tekstitv/arkisto/hyvinvointi/hapea_on_kaikista_vaikein_tunne_3279.html

https://www.nyyti.fi/tietoa/hapea/miten-hapea-syntyy-ja-ilmenee/

Neljäs mainio  ja vielä tässä blogissa mainitsematon häpeän taustoja luotaava artikkeli löytyy alla olevasta osoitteesta.  Siinä  tuodaan myös esiin se, näkökulma, että täyttymättömät perustarpeet on usein häpeän alku ja juuri.

http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Mitta5d.html

Siihen oivallukseen perustuen julkaisen seuraavaksi pari laajahkoa analyysiani häpeän pohjalla usein piilevästä perusturvattomuudesta ja keinoista, miten siitä voidaan toipua vielä aikuisiässäkin.  Nämä aiheet kun koskettavat niin monia suomalaisia, vaikkei ehkä osatakaan tajuta syy-seuraussuhteita.  Heikko perusluottamus kun säteilee käytökseen myös heikkoina tunteensäätelytaitoina.

 

Tuntemisiin,

Pelle Gudsson

Henkilökohtaista häpeää

Seuraavaan listaan olen kerännyt häpeää joko henkilökohtaisella tai sitten yleisellä tasolla tarkastelevia, lähinnä blogeista löytyviä kirjoituksia:

http://mielenrauha.wordpress.com/2010/08/24/hapea

http://lainavinkit.blogspot.com/2010/07/valvojaiset.html

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2010/07/sana-sunnuntaille-hapea.html

http://iveneverknowncompleteness.blogspot.com/2010/11/6-hapea-jokainen-on-joskus-kokenut.html

http://armahdaminua.blogspot.com/2009/04/hapea-ja-syyllisyys.html

Tässä lopuksi rohkaiseva selviytymistarina:

http://iiriin.blogspot.com/2010/08/heippa-hapea.html

Häpeä vaikuttaa kietoutuvan henkilökohtaiseen elämään hyvin monella eri tavalla. Oli muuten mielenkiintoista huomata, että monet valitsemistani blogikirjoituksista olivat melko tuoreita – tältä syksyltä. Lieneekö nyt alkamassa jonkinlainen häpeän käsittelybuumi? Suomessahan usein nostetaan vain yksi aihe kerrallaan puheenaiheeksi.

Viime vuodet laajemmassa käsittelyssä on ollut narsismi. Häpeä saattaa olla narsistisen käytöksen juuritunne. Näin ainakin Salme Blomster arvelee äänitallenteessaan ”Oikea ja väärä syyllisyys”.

Häpeä-sanan merkityksiä eri kielissä

 

Häpeän olemusta selittävät omalla tavallaan myös eri kielten häpeää tarkoittavat sanat.  Tätä menetelmää voi toki käyttää mietittäessä muidenkin tunteiden eri ulottuvuuksia.

Isosta Raamatun tietosanakirjasta löysin seuraavat heprealaiset ja kreikkalaiset häpeä -sanan synonyymit – tai oikeastaan niiden suomennokset. Häpeä on niiden mukaan :

 

kunniattomuutta

väheksyttävyyttä

solvatuksi tulemista

kasvojen menetystä

tahraisuutta

nöyryytystä

halveksuntaa

likaisuutta

muodottomuutta

riettautta

rumuutta

häväistyksi tulemista

säädyttömyyttä, joka vähän väärin tulkittuna olisi tavallaan kastittomuutta eli arvottomuutta. Tämän tulkinnan takana on sana ”sääty-yhteiskunta”

Englannin kielessä tavallisen shame –sanan lisäksi myös disgrace ja dishonour tarkoittavat häpeää. Nuo kaksi viimeksi mainittua voisi kääntää takaisin suomeksi sanoilla armottomuus ja kunniattomuus.

Armon avulla häpeästä voi päästä irti, kun hyväksyy Jeesuksen meille tarjoaman armon sellaisenaan. Itseäni lohdutti eräässä hengellisessä laulussa kristityistä käytetty nimitys kuninkaan lapset.

 Kai Kuusak - Greenbaum

Kun tajusin tuon armon syvemmän merkityksen, niin häpeästä vapautumiseni lähti käyntiin.

Tuntemisiin näin ystävänpäivänäkin,

Pelle

 

Häpeään liittyviä ominaisuuksia

Löysin uuden tavan tulkita tunnekarttaa. Se perustuu kunkin tunteen vastakkaisilla puolilla yhtä kaukana oleviin apuvastatunteisiin. Kaikissa tapauksissa tämä lukutapa ei onnistu, mutta joidenkin tunteiden kohdalla se antaa uusia näkökulmia kulloinkin tarkasteltavaan tunteeseen.

Oikeastaan tunnekartan synty juontaa juurensa juuri tällaisesta tulkintatavasta : olin jostain kirjasta lukenut, että viha koostuu pelosta ja halusta. Intuitiivisesti takerruin tuohon väitteeseen ja aloin laatia tätä tunneverkostoa luottaen, että jotain järkevää saattaisi kehittyä. Nykyisin tunnekartan ylävasemmassa sisäkulmassa lukee kylläkin ihailu, mutta halu on vieläkin ihan siinä vieressä.

Samaa lukutapaa käytin myös jo vuosia sitten yrittäessäni määritellä häpeää. Apuvastatunteiden perusteella voisi väittää, että häpeä on kiintymyksen ja inhon sekoitus.

Nyt seinällä olevaa tunnekarttaa tuijottamalla huomasin, että kaakon suunasta löytyvän häpeän ympärillä tunnekartalla olevista apuvastatunteista voi koostaa monia muitakin häpeäihmistä kuvaavia väitteitä tai asennoitumistapoja:

Liika vastuullisuus johtaa usein uupumukseen

Tarve osoittaa alemmuutta

Tuskan tunteminen yhteyden sijaan

Turha nöyryys

Mukautuvuus noloihin tilanteisiin

Kyvyttömyys hyväksyä itseään

Riippuvuus tympeistäkin ihmisistä

Itsesääli saattaa tuottaa nautintoa

Pettymykset turhista asioista

Häpeä on todella niljakas tunne määriteltäväksi. Poikkeaahan se kaikista muista tunnekartan tunteista siinä mielessä, että häpeä kuvaa suhdetta omaan olemukseen. Muut tunteet taas kertovat suhteestamme ympäristön asioihin ja ihmisiin.




          Tuntemisiin,

          Pelle Gudsson

Häpeä ja siitä toipuminen

Häpeä ilmenee hyvin monella eri tavalla. Vertailen Salme Blomsterin Radio Deissä 6.10.2012 lähetetyssä Elämän koulu –ohjelmassa käyttämiä ilmaisuja - ne on tässä kirjoituksessa alleviivattu - SDG*tunnekartan tunnetermeihin, joita löytyy häpeän tunteen ympäriltä. Lopuksi esittelen myös ulospääsyä häpeästä sekä Salme Blomsterin, että myös SDG*tunnekartan mieltämällä tavalla. Niistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Häpeä sijaitsee tunnekartalla kello neljän suunnalla neljännellä kehällä keskipisteestä lukien. Nämä ensin mainitut tunteet ovat sen välittömässä läheisyydessä.



Aluksi ohjelman toimittaja Päivi Kyyrö yritti johtaa keskustelua käytännön elämässä koettuihin noloihin tilanteisiin. Niistä kerrottaessa kun voi myös käyttää sanontaa ” Nyt kyllä hävettää.”

Sitten Salme Blomster alkoi selittää, että häpeässä on kyse itsetuntokysymyksestä. Häpeäihminen ei tunne riittävänsä tai kelpaavansa. Tunnekartalla tuo tunne on merkitty alemmuudeksi.

Häpeän aiheuttava puuttuva vastavuoroisuus näkyy jo pienen lapsen ja äidin katsekontaktissa. Häpeäihmisen äidin ilottomat silmät ovat antaneet lapselle viestin siitä, ettei ole edes kaivattu. Tunnekartan termi tähän on tympeys. Pikkulapsi voi tulkita oudon katseen jopa inhoksi. Perimmäisenä syynä äidin katseen elottomuuteen voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, josta kärsii noin kymmenesosa äideistä.

Negatiivinen ympäristö saa lapsen mielen tiedostoon tallentumaan viestin siitä, että minusta ei ole mihinkään. Tunnekartalla olen tiivistänyt sen sanalla kyvyttömyys. Tämänkaltainen kielteinen tiedosto luo itsesääliä.

Pelko siitä ettei kelpaa tekee monesta häpeäihmisestä suorittajan. Silloin mukautuvuus valtaa elämää omaehtoisten valintojen sijaan. Riippuvuus muiden mielipiteistä kahlitsee elämää.

Kielteinen tiedosto monistuu mielessä ja valtaa siellä entistä enemmän tilaa. Vaikka häpeäihminen menestyisi toimissaan erinomaisesti, hän väheksyy omia suorituksiaan.

Ehdollistava kasvatus luo tarpeen toimia toisten mieliksi. Lattiamattona olo on osoitus väärästä nöyryydestä.





Seuraavaksi selviää, miten häpeä alkaa levittää lonkeroitaan tunnekartan eri puolille.


Richard Isbell


Suorittaja sairastuu usein ylivastuullisuuteen, josta monesti seuraa uupumus.

Häpeän kätkeminen voi aiheuttaa myös kehollista oireilua. Kirjassa ”Musta, valkoinen häpeä” mainitaan esimerkkinä erilaiset ihottumat.

Paljastumisen pelko on suuri este eheytymisprosessin alkamiselle. Häpeäihminen voi kokea paljastumisen olevan kuin poliisikuulusteluun joutumista.

Häpeäihminen hylkää vuorovaikutussuhteissa usein itse ensin, ettei vaan tulisi hylätyksi. Tunnekartalla on tästä tunteesta käytetty sanaa orpous.

Mielen tiedostossa pyörii usein ajatus ”en ole mitään”. Sitä voisi kuvata tyhjyyden tunteeksi.





Hyväksyntä, avoimuus ja arvostus ovat avaintunteita häpeästä vapautumiseen.


John Byer


”Tunnista, tunnusta ja työstä” on Salme Blomsterin ja monen muunkin terapeutin neuvo tunne-elämän karikoista selviämiseen.

Ikävien traumaattisten tilanteiden toistuminen on usein merkki siitä, että jotain on muistoissa ja mielessä käsittelemättä.

Häpeäihmisen on kohdattava tiedostoihinsa tallennetut valheelliset uskomukset. Tarvitaan ajatusten ja asenteiden muutosta. Voi ruveta puhumaan itselleen ja itsestään hyvää, jolloin sisäiset tiedostot alkavat muuttua.

Tosin lähes aina tarvitaan jotain hienotunteista ihmistä, joka saattaa peilata myös niitä ikäviä asenteita ja tunteita, jotka itseltä jäävät helposti huomaamatta. Toivon että tunnekartta voisi toimia omalta osaltaan tällaisena peilinä. Kun saa tunteilleen nimet, niin niitä pystyy sen jälkeen ajatuksissaan käsittelemään paljon helpommin.

Rukous saattaa avata pahojakin häpeäsolmuja. Uudenlainen kotoisuuden tunne voi vallata mielen Itseään voi alkaa nähdä Jumalan rakastavin silmin. Rukouksessa Jumala saattaa nostaa myös mieleen tärkeitä häpeän syntyyn johtaneita tapahtumia.

Toipumisen alettua on tärkeää varjella omia rajojaan. Joskus saattaa olla välttämätöntä jopa etääntyä ainakin vähäksi aikaa joistain ihmisistä, jotka eivät tue kasvua ja eheytymistä. Tässä tarvitaan päättäväisyyttä.



Esimerkiksi tällä tavalla tunteitaan työstämällä voi päästä eroon väärästä häpeästä. Tunnekartalla se näkyy siirtymisenä tunteiden siirtymisenä kaakkoisosasta luoteeseen. Koska mielemme ei ole mikään kone, eikä tunnekarttakaan täydellinen, niin tämäkään siirtymä häpeästä arvostukseen ja päättäväisyyteen ja kotoisuuteen ei ole suoraviivainen, vaan mutkitteleva ja hieman ylöspäin kaartuva linja. Matkan väliasemiksi voisi kuvitella seuraavat tunteet:


Häpeä
Nöyryys
Hyväksyntä
Avoimuus
Selkeys
Rauha
Rentous
Läheisyys
Helpotus
Lohdutus
Toiveikkuus
Arvostus
Päättäväisyys
Kotoisuus


Hyvää matkaa! Trevlig resa!


Timo Balk

Trigonos ry:n sivulta löydät ääniarkistosta "Elämänkoulu"-ohjelmia, joissa yhdessä käsitellään myös häpeää :http://www.trigonos.fi/arkisto/elamankoulu

Trigonos ry:n sivulta löytyy myös tallennettuina TV-ohjelmia, joissa löytyy myös häpeä-aiheinen ohjelma :http://www.trigonos.fi/arkisto/kammenella

Netistä löytyy muuten useita selkeitä kirjoituksia häpeästä:

 

http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010148
http://www.voihyvin.fi/artikkeli/itsetuntemus-avain-hapeaan
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00079

Häpeää käsittelevää kirjallisuutta, joka avaa tätä aihealuetta vieläkin laajemmin:
Salme Blomster :”Musta.valkoinen häpeä”
Ben Malinen :”Häpeän monet kasvot”
Ben Malinen :"Elämää kahlitseva häpeä"
Tor Spiik : ”Häpeän lapset”
Satu Lidman : ”Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeän jäljillä”
Siru Kainulainen – Viola Parente-Capkova : ”Häpeä vähän! Kriittisiä tutkimuksia häpeästä”
Paavo Kettunen : ”Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä”

Lähipäivinä saattaa täällä Tunnetuvassa ilmestyä vielä yksi häpeään liittyvä kirjoitus. En kylläkään lupaa mitään, mutta mielessä on otsikko ”Se on heidän häpeänsä”. Hyvin useinhan häpeäihminen ottaa kantaakseen häpeän jostakin teosta tai tekemättä jättämisestä, joka onkin häpeällinen sen tekijälle, eikä sen kohteeksi joutuneelle.



      Tuntemisiin

      Pelle Gudsson