Kateudesta

Liisi Jokirannan Raamattua selittävät luennot ovat parhaimmillaan myös tunneopetusta. MP3-koosteessa ”Elämän ristipaineissa” sen kolmannessa jaksossa hän käsitteli lähes pelkästään kateutta. Yllättäen huomasin luentorungon olevan myös netissä :


http://www.liisijokiranta.fi/avaimiaosio/luentoavaimia_3.htm


Tässä kuitenkin oma tiivistelmäni luennostaan, jossa kaikki tunnekartalla kateuden (suunta klo 10/neljäs kehä keskipisteestä lukien) ympärillä olevat vieritunteet tulevat käsitellyksi.


Kateus alkaa lähes aina ihailun tunteesta - Saul/Daavid- tapauksessa naisjoukon ihailusta Daavidin sotasaavutuksia kohtaan. Ihailu on pystysuuntaisella tunneskaalalla tunnekartan vasemmassa ylälaidassa. Kun tunne-elämä vie mielialoja negatiivisiksi, eikä osaa antaa arvostusta ihailun kohteella, joudutaan tunneskaalalla seuraavanlaiseen syöksykierteeseen : ihailu, kiusanhalu, kateus, katkeruus, viha, ristiriita, uhka kiire, pelko. Nuo tunteet lienevät velloneet myös kuningas Saulin sisikunnassa.


Kadehtiva huomaa, että toinen on parempi, jolloin kokee oman arvonsa vähenevän. Kateuden vieritunteen, kiusanhalun vastatunteena oikeassa alakulmassa onkin alemmuus. Tunnekartalla jotkut linjat eivät ole aivan suoria. Niinpä kateus ja alemmuus ovat hyvin pitkälle myös toisiaan selittäviä tunteita.


 Hazel Bregazzi 




Kadehdittu saa siis aseman tai asian tai esineen, jonka kadehtiva olisi halunnut itselleen. Katkeruuttakin tuollainen tilanne usein ruokkii, samoin mustasukkaisuutta, kuten esimerkiksi lapsiperheissä uuden vauvan syntyessä. Kiusanteko on sisarusten kesken hyvin yleistä – niin helposti herää houkutus päästää pimeämpi puoli valloilleen. Uhmareaktiotkin ovat tavallisia, jolloin mitkään ohjeet eivät mene perille. Kateus synnyttää erillisyyttä ihmisten kesken. Tuossa tulivatkin käsitellyksi lyhyesti kateuden kaikki vieritunteet.


Kateus häiritsee myös laajemmin tunne-elämää. Se synnyttää helposti vihamielisyyttä ja henkistä ja fyysistä julmuutta. Kadehtiva löytää moittimisen aihetta kaikesta mikä liittyy kadehdittuun – se ilmenee paheksuntana. Kiukkuisuuskin kuuluu kateuden oireisiin. Kadehtiva ymmärtää tahallaan väärin toisen sanomisia ja tekemisiä, mikä johtaa ristiriidan syvenemiseen. Kateellinen voi myös aiheuttaa toiselle kärsimystä myös syyllistämällä aivan aiheettomasti.


Ilahduttavasti Liisi Jokiranta myös kertoo tämän kateuden umpisolmun avaamisesta. Katteettomasta syyllisyydentunteesta pääsee eroon turvautumalla Jumalan armoon, joka poistaa kaiken syyllisyyden. Kateuden varsinainen vastatunne tunnekartalla on häpeä. ”Jumalan lasten ei tarvitse hävetä” Jumala rakastaa, vaikka oma arvo tuntuisikin välillä katoavan kateuden lieveilmiöiden takia. Hän lohduttaa kadehdittua Raamatun lupauksilla. Esimerkiksi psalmien lukeminen antaa vertaistukea. Monet niistä ovat kiusaamista paljon kokeneen Daavidin kirjoittamia.


Kateudesta voi päästä eroon tunnistamalla ja tunnustamalla se:

http://www.kauneusjaterveys.fi/artikkeli/tunnekoulu-13-hyvaksy-kateus-loyda-ilo


Mieleeni tuli ajatus, että niinkö vähän suomalaiset tuntevat Jumalan rakkautta, että meidän pitää kadehtia toisten saamia elämäntehtäviä ja siihen liittyviä arvoasemia.


Voisivatko suomalaiset pyytää elämään lisää Jumalan rakkautta? Silloin silmämme avautuisivat näkemään sen kaiken hyvän, mitä Hän on meitä varten varannut, eikä meidän tarvitsisi kadehtia toisiamme. Suomesta tulisi paljon mukavampi paikka elää, jos antaisimme toistemme istuttamien kukkien kukkia, emmekä kiirehtisi tallomaan niitä kateuspäissämme.




      Tuntemisiin,

      Pelle Gudsson