.

.
Klikkaa kuvaa - löydät selkeän tunnekartan !
Bookmark and Share

maanantai 4. maaliskuuta 2013

NÄIN LUET TUNNEKARTTAA


Tunteesi kertovat suhteestasi ympäristöösi ja itseesi.  

  • Kun opit tunnistamaan tunteita, luot pohjan tunteiden hallinnalle.  Saat mielenliikahdukset tietoisen ajattelun piiriin. 
  • Kun ytimekkäästi nimeät kokemasi tunnetilan,  kielteinen tunne hieman vaimenee.
  • Kun uskaltaudut nimeämään ja kokemaan tunteesi,  voit  välttyä monilta psykosomaattisilta oireilta.
  • Tunnetietoisuus lisää itsetuntemusta sekä myötätuntoista suhtautumista muihin.  
SDG*tunnekartan avulla voit turvallisesti tutustua tunteiden maailmaan. 

 

Tunnekartan tärkeimmät tunteet
Tunnekartan tärkeimmät tunteet

Tunnekartan käyttö


Alla kolme esimerkkiä siitä, miten SDG*tunnekarttaa voisi lukea. Tarkoituksenahan on löytää omille tunnetiloille nimet.
Vihaa  edeltää usein hämmennys.  Vihan syynä on lähes aina se, että koemme jotain väärää tapahtuneen. Alkaa kiukuttaa. Sitten tulee tietoinen viha, joka hallitsemattomana voi johtaa julmuuteen ja raivoon. Läpieletyn vihan tunteen jälkeen voi anteeksiantamuksen prosessin kautta saada takaisin mielenrauhan.

Tällaisen ketjureaktion näet tunnekartan vasempaan laitaan johtavassa tunneskaalassa. Se on saanut nimekseen HUONO IHMISSUHDE.
Jotta voisit kiintyä johonkin ihmiseen syvemmin, tarvitset selkeää viestintää, ajan myötä kehittyvää avoimuutta sekä hyväksyvää mieltä.  Siitä seuraava kiintymys johtaa nautintoon, mikä lisää yhteyden kokemista.  Ajoittain voidaan edetä hurmioonkin.

Kaikki nuo tunteet löydät tuossa järjestyksessä tunnekartan oikealle kulkevassa HYVÄ IHMISSUHDE – tunneskaalalta.
Kärsimyksen ympärillä näet seuraavanlaisia tunneilmaisuja : ”tuo on väärin”, ”en ymmärrä”, ”kaduttaa”, ”harmittaa”, ”tein väärin”, ”vaaditaan”, ”ei hyväksytä”, ”suututtaa”.

Voit siis antaa katseesi kuljeskella tunnekartalla, kunnes huomaat jonkun itseäsi  kiinnostavan tunteen.  Sen lähistöltä löytyy aina joukko muita mielentiloja, jotka jollain tavoin liittyvät siihen.

Micah Burke
Micah Burke

Tunnekartan ominaisuuksia

 
1) Voit skannata nopeasti ja loogisesti kartan kaikki tunteet seuraavalla tavalla.  Käy ensin läpi kaikki kahdeksan tunneskaalaa ja niiden jälkeen kartalta löytyvät pystyrivit alhaalta ylöspäin. Lukiessasi huomannet joitain itsellesi ajankohtaisia tunteita.

2) Kunkin tunteen ympäriltä löytyy lukuisia lähitunteita.

3) Keskipiste toimii kahdeksan tunneskaalan lähtöpisteenä  sekä tunnekartalta löytyvien vastatunteiden peilauspisteinä.

4) Nimetyt tunneskaalat kuvaavat tunnetilojen intensiteetin kasvua.  Kuhunkin niistä liittyy omanlaisensa hengitystyyli.

5)  Vastatunteet johtavat näkemään  kielteisiksi mielletyille tunteille vaihtoehtoisia ajatusmalleja.  Eräissä tapauksissa ne selittävät toisiaan.


KEEPSMILING.ILO


6) Myönteisiksi käsitetyt tunnetilat sijoittuvat lähinnä tunnekartan oikeaan yläneljännekseen.

7) Sukulaistunteet, jotka muistuttavat toisiaan, voivat olla kaukanakin toisistaan. Esimerkkeinä mainitsen seuraavat : kunnioitus ja arvostuskyvyttömyys ja avuttomuus sekä syyllisyys ja häpeä.

8) Tämän esityksen ominaisuuksiin kuuluu myös se, että vaikka kaikkia tunteita et kartalta löydäkään, niin voit sijoittaa ne joidenkin tunteiden väliin.  Esimerkiksi rohkaisun paikka on lohdutuksen ja toiveikkuuden välissä.

9)  Isot valkoiset nuolet antavat esimerkkejä mahdollisista tunnetilojen muutoksista.

10) Tunnekartan halki yläviistoon kammosta tarmoon kulkee kristinuskoon kasvamisen ja kutsumuksensa seuraamisen skaala.


Miguel Egalde
Miguel Egalde

Tämä SDG*tunnekartta on hyvin tiivis tietopaketti tunteista, joten sen hahmottamiseen saattaa kulua viikkoja tai kuukausiakin.  Valitettavasti mobiililaitteiden pieni näyttö ei tuo esiin kaikkia hyötyjä edes suurennustoiminnalla. Seinätauluna, laminoituna kotiterapeuttina tai jääkaapin oven somisteena tunnekartta lienee parhaimmillaan, koska silloin sitä muistaa aika ajoin  silmäillä.

Omalla viisaudellani en olisi pystynyt näin monimutkaista tunnerakennelmaa luomaan.  Niinpä kiitoksena päätän tämän tunnekartan lukuoppaan mainitaan :


Kunnia yksin Jumalalle (Soli Deo Gloria eli SDG)


P.S. Voit lukea SDG*tunnekartan taustoista ja historiasta  Tunnekartta-blogini artikkelista ”Tunnekartan tarina”.


 

 

 
 
 






 
 

maanantai 25. helmikuuta 2013

Kiintymyssuhdeteorioita (2/2)




Patricia Crittendenin kehittämä malli aikuisten kiintymyssuhdestrategioista laajentaa perinteistä kiintymyssuhdeteoriaa huomattavasti.  Selkeydessään ja monipuolisuudessaan se avaa erittäin avaran näköalan inhimilliseen elämään. Kotisivunsa oikeassa alalaidassa paljastuu sekin, että ihminen käyttää lapsuudessaan vain osan alla esiteltävistä selviytymisstrategioista.

On tähdennettävä sitä, että tämä Dynaamisen kypsymisen malli  DMM (dynamic maturational model) ei kategorisoi ihmisiä vaan tajuaa dynaamisuudessaan ihmisen mahdollisuuden kypsymisen ja uudenlaisten henkisten valmiuksien myötä kehittää olosuhteisiin paremmin soveltuvia elämänstrategioita.

Patricia Crittendenin määritelmä kiintymyssuhteesta onkin oivaltava. Hän mieltää sen  ”strategiaksi, jonka lapsi kehittää itsensä suojelemiseksi kasvuympäristön vaaroja vastaan”.

Häiriintyneitä kiintymyssuhdestrategioita voidaan siis muuttaa, mutta aikaa ja kaikkien osapuolten syvää paneutumista se vaatii. Esimerkiksi terapiasuhteessa tarjoutuu tilaisuus uudenlaiseen kiintymyssuhteeseen,  kun ensin on selvinnyt, mitä uhkia elämän varrella on ollut ja miten niitä on pyritty välttämään.

Aakkostunnusten jäljessä oleva suurempi numero kuvaa DMM mallissa aina psyykkisesti ahdistavampia lapsuuden elinolosuhteita.


Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekä turvaton-ristiriitainen (C) (coersive).


  David Butler


Tavallisesti DMM-malli esitetään ympyrämuodossa, mutta tässä esityksessä ympyrämuodon korvaa se tieto, että ylimmäinen ja alimmainen strategia omaavat jo paljon samoja piirteitä. Ympyrämuodossa monet strategiat on esitetty pareittain. Yritän korostaa sitä merkitsemällä aina kellon ajan, joka kuvaa kunkin strategiasektorin sijaintia ympyrämallissa, joka on siis selitetty tarkemmin Patricia Crittendenin kotisivuilla. Nyt seurataan kelloa vastapäivään.
 


klo 1       B5 TASAPAINOISUUS
            (ärtyvä)
            B4 TASAPAINOISUUS
            (tunneraktiot korostuvat)

klo 12        B3 TASAPAINOISUUS
            (yhteiskuntaan turvallisesti liittynyt)

klo 11      B2 TASAPAINOISUUS
            (tunteita ei korosteta)
             B1 VARAUTUNUT TASAPAINOISUUS

klo 10      A1 LIEVÄ ESTYNEISYYS
            (vähäinen tunneilmaisu ja rajoittunut tunneskaala)
            A2 ESTYNEISYYS
            (pelko, kiukku ja lohdutuksen tarve vaimennetaan)

klo 9       A3 PAKONOMAINEN HOIVAAVUUS
            (jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)
            A4 PAKONOMAINEN ALISTUVUUS
            (jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)

klo 8       A5 VALIKOIMATON SOSIAALISUUS JA SEKSUAALISUUS
            A6 ITSERIITTOISUUS JA ERISTYNEISYYS
            (tunteet ovat vääristyneet)

klo 7         A7 HARHAINEN IHANNOINTI
            (kiusattu ihailee kiusaajaansa)
            A8 ULKOPUOLELTA MÄÄRITTYNYT MINUUS

klo 6         AC PSYKOPATIA (yhdistelee eri strategioita)
            (suhde tiedon käsittelyyn vääristynyt)

klo 5       C8 VAINOHARHAISUUS
            C7 UHKAAVA KÄYTÖS
            (omien vihan tunteiden näkeminen muissa)

klo 4       C6 PELASTETTAVANA OLO
            (väärillä motiiveilla)
            C5 KOSTONHALU
            (muiden syyttäminen)

klo 3       C4 TEESKENNELTY AVUTTOMUUS
            (pakottava ja petollinen strategia)
            C3 LIIOITELTU KIUKKU
            (pelottava ja petollinen strategia)

klo 2        C2 ASEISTARIISUVA LOHDUN ANOMINEN
            (saattaa vaihtua äkisti kiukkuun)
            C1 UHKAAVA TUNNEILMAISU
            (saattaa vaihtua pelkoon ja lohdun anomiseen)




Lisäksi DMM-malliin kuuluu A/C – strategia, johon sisältyy sekä A- että C- tyypin strategioita.
 

 
SDG*tunnekartalla kiintymys sijaitsee kello kolmen suunnalla neljännellä kehällä keskipisteestä lukien ( klo 3 = 4. ). 

On aika lohdutonta huomata, että inhimillinen tarve kiintymyssuhteisiin voi ilmetä hyvinkin raadollisissa muodoissa.

Mikäli tämä makupala  uudesta kiintymyssuhdeteoriasta maistui, niin suosittelen tutustumista  Jari Sinkkosen ja Mirjam Kallandin kirjaan ”VARHAISLAPSUUDEN TUNNESITEET JA NIIDEN SUOJELEMINEN”.  Sieltä löytyy paljon muutakin herkullista ruokaa aivoille.  Itse ahmin tuon kirjan yhdessä illassa ja laadin sitten seuraavana päivänä tämän referaatin rungon.

Jos haluat perehtyä ammatillisesti  DMM-malliin, niin Suomesta löytyy nykyisin vain yksi pätevä kouluttaja. Hän on Airi Hautamäki, joka on tehnyt aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksenkin.



           Tuntemisiin,

           Pelle Gudsson

 
Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet-sivuston oheislukemistoa.

Kiintymyssuhdeteorioita(1/2)

Perinteiseen kiintymyssuhdeteoriaan on tulossa uutta ainesta. Esittelen aikuisen kiintymyssuhdestrategian dynaamisen kiintymisen mallia (DMM) tässä kaksiosaisessa referaatissa, joka on tehty Jari Sinkkosen ja Mirjam Kallandin toimittamasta kirjasta ”Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen” (SanomaPro 2011).  Hyperlinkkien alta löydät Wikipedian luetuimpia artikkeleja kiintymyssuhdeteoriasta. Kirjassa arvellaan, että DMM-malli on tekemässä jonkin asteista vallankumousta tieteen maailmassa.

John Bowlby huomasi poikkitieteellisessä tutkimuksissaan varhaisen kiintymyssuhteen laadun vaikuttavan myöhemmällä iällä siihen, miten ihminen osaa kiintyä muihin.  Kiintymyssuhdeteoriansa perustuu lapsen mielessään luomiin yleistyksiin ihmisten käytöksestä ja kulloinkin sopivasta fyysisestä etäisyydestä/läheisyydestä suhteessa tilanteen turvallisuusasteeseen.



  Rafael Marchesini



Mary Ainsworth kehittämän vierastilanneasetelman avulla Bowlbyn teoriaa voitiin testata. Nykyisin Bowlbyn ja Ainsworthin
kiintymyssuhdeteoria onkin maailmanlaajuisesti tunnustettu paikkansapitäväksi ja arjessakin käyttökelpoiseksi.

Mary Main kiintymyssuhdehaastattelu toi oman lisänsä kiintymyssuhteiden tarkasteluun tieteellisessä mielessä.


Patricia Crittenden on jatkanut kiintymyssuhdeteorian tutkimista edellisten tieteilijöiden viitoittamalla linjalla ja kehittänyt sitä eteenpäin tutkimalla erityisesti uhan alla kasvaneiden lasten kiintymysstrategioita. Hän on myös luonut ympyränmuotoisen mallin perinteisistä kiintymystavoista ja ryhmitellyt niitä hyvin käytännönläheisellä tavalla DMM-malliinsa. Virallisesti siitä käytetään nimitystä : aikuisen kiintymyssuhde strategiat : dynaamisen kypsymisen malli (DMM) (dynamic maturational model).

Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekäturvaton-ristiriitainen (C) (coersive). Kullakin kiintymystyylillä on omat tyypilliset piirteensä.

Turvallisessa (B) kiintymyksessä korostuu avoin tunneviestintä ja luottamus tarpeiden täyttymiseen. Ulkoisen paineen alla kiintymys vahvistuu. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut tunteisiin ja tarpeisiin pian, asian vaatimalla tavalla, ja tiettyjen normien mukaisesti sekä antanut turvan ja lohdutuksen ajallaan. Tämä lisää vapautta toimia tilanteeseen sopivalla tavalla ja ahdistuneisuus on harvinaista.

Turvattoman välttelevässä (A) kiintymyksessä esiintyy ongelmia kielteisten tunteiden ilmaisussa. Kiukustuminen, pelot ja lohdutuksen kaipuu piilotetaan. Ulkoisen paineen alla vältellään kaikin tavoin läheisyyttä ja huomio ympäröiviin esineisiin lisääntyy. Oman mielipiteen ilmaisu on vaikeaa. Kiintymyksen turvaaja ei ole reagoinut  tunneviesteihin tai on tukahduttanut ne. ”Itsensä etäännyttäminen” ja pakonomainen positiivisuus ovat huomiota herättävän tyypillisiä käyttäytymismalleja. Samoin järkiperäisyyden korostaminen. Usein käytöksen takana on väärä vastuuntunto muista. Välttelevästi kiintyneiden ongelmat ovat voimakkaan aggression ja pettymysten ilmaisemisessa. Se saattaa ilmetä ”pakkoajatuksina, psykosomaattisina oireina, ylisuorittamisena, depressiona ja taipumuksena kokea työuupumusta”. Turvallisen tunneilmaisun opettelu saattaisi olla yksi ratkaisu noihin pulmiin.

Turvattoman ristiriitaisessa(C) kiintymyksessä sekä etsitään että vältetään läheisyyttä. Sylikontakti ei tyynnytä ja tunneilmaisuja liioitellaan kiintymyssuhteen säilymiseksi. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut epäjohdonmukaisesti : välillä naureskellen, joskus ohittaen tai sitten kiukustuen, mutta toisinaan myös lapsen tunnetarpeita tyydyttäen. Näin lapsi ei voi luoda mielessään mallia siitä miten ympäristö suhtautuu hänen tarpeisiinsa. Tyypillistä on ”toisen tarpeiden ja tunteiden etäännyttäminen ja vähättely”. Tämän tyypin ihmisen on vaikea ymmärtää tapahtumisen todellisia syitä. Ristiriitainen kiintymyssuhde voi tuoda käytökseen ”impulsiivisuutta, levottomuutta, aggressiopurkauksia ja ongelmia persoonallisuuden kehittymisessä.” Tunteiden säätelyn taitojen opettelu ilmeisesti lieventäisi niitä oireita.


Jo näistä tyypittelyistä voi moni päätellä oman tai läheistensä kiintymysmallin. Tyypittelyyn on kuitenkin kehitetty tieteellisiä menetelmiäkin. Mary Mainin ja Ruth Goldynin kehittämästä AAI-kiintymyssuhdehaastattelusta (adult attachment interview) on Patricia Crittenden laatinut DMM-mallin, jonka pääpiirteet seuraavassa  kirjoituksessa esittelen.


      Tuntemisiin,

      Pelle Gudsson




Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet-sivuston oheislukemistoa.

Perusturvallisuuden kasvattaminen (5/5)


Viimeisenä, muttei suinkaan vähäpätöisimpänä perusturvallisuuden tuottajana esittelen rukouksen mahdollisuuden.
Kristuksen läsnäoloon ja Jeesuksen voimalliseen rauhaan keskittyvä rukous on Teo van der Weelen mukaan turvallinen tapa käsitellä muistoja, koska siinä voi koska tahansa lopettaa tuskallisen tunteiden käsittelyn - jos ne käyvät ylivoimaisiksi.

Seuraava rukous on kirjoitettu mukaellen Seppo Jokisen Tukholman Filadelfia- seurakunnassa lukemasta rukouksesta perusturvallisuuden paranemisen puolesta. Halutessasi voit lukea tuon loppurukouksen, joka voi olla jopa alku aivan uudenlaiselle elämälle.

 
Alexander Rist
 
 

RUKOUS PAREMMAN PERUSTURVALLISUUDEN PUOLESTA

 

Jeesus Kristus, sinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä - nyt, aina ja iankaikkisesti. Sinulle on siis annettu valta myös luoda minuun uutta perusturvallisuutta.

Tiedän että sinä Jeesus kunnioitat rajojani ja pystyt rakastavasti ajan myötä parantamaan perusluottamustani ihmisiin. Rukoilen, että opetat minua ilmaisemaan tunteitani ja tarpeitani tilanteeseen sopivalla tavalla. Rukoilen myös, että olet lohduttaen Pyhän Hengen välityksellä kanssani, jos ja kun kipeitä tunteita nousee mieleeni. Kiitos, että annat sinun rauhasi sydämeeni, jos muistot välillä alkavat tuntua liian tuskallisilta.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Toiseksi rukoilen Jeesus, sinun nimessäsi, kohdussa kasvaneen pienen ja mahdollisesti uhkaa kokeneen lapsen puolesta, joka minä olin. Sen vielä syntymättömän ihmistaimen puolesta, josta minä vartuin aikuiseksi. Rukoilen, että luot Pyhän Hengen kautta, läsnäolollasi ja rakkaudellasi tuohon pieneen ihmiseen perusturvallisuutta ja annat minulle sinun rauhasi. Rukoilen, että poistat sitä turvattomuuden tunnetta, jota ympäröivä maailma on saattanut minuun jo ennen syntymääni luoda.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Kolmanneksi rukoilen sen pienen turvattoman lapsen puolesta, joka joskus olen ollut. Rukoilen Jeesus, sinun nimessäsi, että kaikkialla vaikuttavan Pyhän Hengen kautta menet niihin ehkä julmiin ja pettymystä tuottaneisiin muistoihin, jotka ovat järkyttäneet perusturvallisuuttani. Rukoilen kateuden, katkeruuden, vihan, uhan, pelon, ahdistuksen, syvän surun, tuskan, itsesäälin, inhon ja häpeän sijaan mieleeni sinun rauhaasi.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Neljänneksi rukoilen Jeesus, sinun nimessäsi, kehittyvän nuoren mieleni ja kehoni puolesta. Sen nuoren puolesta, jota ympäröivä maailma on saattanut monella tavalla kolhia ja haavoittaa. Kiitos Jeesus, että kuljet vierelläni Pyhän Hengen kautta tuskaisissa muistoissani. Kiitos Jeesus, että lohdutat ja annat minulle sinun rauhasi, toivoa tulevaisuuteen sekä uskoa rakkauteen.

Kiitos Jeesus mitä teet!

Viidenneksi rukoilen sen ihmisen puolesta, joka minä olen juuri nyt – juuri tällaisena kuin olen. Kiitos että hyväksyt minut, Jeesus. Kiitos että saan uskoa kaikki väärät ajatukseni, tekoni ja laiminlyöntini ja muun syyllisyyteni poispyyhityksi taivaan kirjanpidosta sinun ristinkuolemaasi ja ylösnousemukseesi vedoten.

Kiitos Jeesus siitä, mitä teit, teet ja tulet tekemään.

Tahdon luottaa sinun armolliseen rakkauteesi tänään ja tulevaisuudessakin. Vallitkoon sydämessäni Kristuksen rauha !

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

 

Tämä rukous on myös netissä  helposti tulostettavassa muodossa.

 

    Tuntemisiin,

    Pelle Gudsson

lauantai 23. helmikuuta 2013

Perusluottamuksen kasvattaminen (4/5)


Jos haluat lähteä  matkalle kohti terveempää perusluottamusta, esittelen tässä kolme turvallista reittivaihtoehtoa.  Niiden matkaoppaita voit kysellä vaikkapa kirjastosta.

 

1)Ensimmäisenä suosittelen Seppo Jokisen kirjaa "Rikotusta eheä". Se sisältää 7-vaiheisen menetelmän, jota voit käyttää myös itseksesi. Toisena vaiheena kirjassa käsitellään perusluottamusta ja se huipentuu paremman itsetunnon rakentumiseen.

2)Mikäli kristillinen arvomaailma oudoksuttaa, niin voi olla, että  ”Avaa tunnelukkosi. Vapaudu elämään täydesti” –kirja on sinua varten. Tuo Jeffrey E. Youngin ja Janet S. Kloskon teos neuvoo viitisen vuotta sitten Suomeen rantautuneen terapiamuodon aakkoset.    Suomalainen  versio aiheesta  on Kimmo Takasen kirjoittama ”Tunne lukkosi”-opus.  Se on saanut todella hyvät arvostelut ja netistä löydät myös kirjaan liittyvää oheisaineistoa.

3)Kolmas tehokkaaksi osoittautunut ja kokonaisvaltainen menetelmä on transaktioanalyysi, jota soveltuu myös itseapuna käytettäväksi.  Suomeksi aiheesta on julkaistu kolme kirjaa, joiden painos on valitettavasti jo loppuunmyyty:

-Amy Bjork Harris ja Thomas S. Harris : “Minulla menee hyvin, entä sinulla?”

-Amy Bjork Harris ja Thomas S. Harris : ”Aina OK”

-Eric Berne ”Kanssakäymisen kuviot”

Transaktioanalyysissa keskeisiä käsitteitä ovat ihmisen mielen tilat, jota kuvataan sanoilla VANHAMPI, AIKUINEN, LAPSI.  Myös termit OK, PELIT, SILITYKSET ovat saaneet normaalikielenkäytöstä poikkeavat sisällöt.

 


Muistutan siitä faktasta, että tunnetyöskentely saattaa väsyttää yllättävästi. Niinpä arjen aikataulutusta on ehkä syytä karsia.

 

    Tuntemisiin,

    Pelle Gudsson

 

Perusluottamuksen kasvattaminen (3/5)



Tämä kirjoitus on referointi  Ristitulta - ohjelmasta, jonka kuuntelin ja nauhoitin
Radio HYPERLINK "http://www.radiodei.fi/?sid=2"Dein taajuudelta. Salme Blomster oli Pasi Turusen haastateltavana. Salme Blomsterilta on muuten kesän alussa ilmestymässä itsetuntoa käsittelevä kirja. Hankkimalla ja lukemalla sen voi myös saada vihjeitä perusluottamuksen kasvattamiseen. Tässä muutamia makupaloja ohjelmasta :

1)Voit alkaa harjoittaa seuraavanlaista sisäistä dialogia. Tarvitseva, jossain vaiheessa traumatisoitunut sisäinen lapsi ”adoptoidaan”, tunnistetaan hänen tarpeitaan, annetaan hänelle hoivaa ja turvalliset rajat. Silloin ”lapsi minussa kasvaa ja aikuinen puoli vahvistuu”. Tähän menetelmään liittyviä
Sisäinen lapsi HYPERLINK "http//trigonos.fi"–päiväkursseja pidetään 26.10 ja 30.11.2013 Suomen Raamattukoululla.

2)Voit alkaa lohduttaa itseäsi ja valita myönteisiä ajatuksia, koska ajatukset synnyttävät tunteita ajatusten laadun mukaisesti.

3)Voit opetella rakastamaan itseäsi ja määritellä itsensä Raamatun sanoin. Niinpä Raamattua ei kannata jättää pölyttymään. Ensin kannattaa aloittaa niistä
Raamatun kohdista, jotka kertovat Jumalan rakkaudesta meihin.

  Dave Edmonds


Herra Jumalasi, on sinun kanssasi,
hän on voimallinen, hän auttaa.
Sinä olet hänen ilonsa,
rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi,
hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

(Sefanja 3 :17)

Eivätkö nämä olekin sellaisia sanoja, joilla rakastavaa ja perusluottamusta säteilevää vanhempaa voisi kuvailla?

 

       Tuntemisiin,

       Pelle Gudsson


 

perjantai 22. helmikuuta 2013

Perusluottamuksen kasvattaminen (2/5)


Seuraavaksi esittelen referaatin Werner Mayn äänitteeltä "Miten saavuttaa perusluottamus?". Hän määrittelee perusluottamuksen seuraavasti : ”Riippumatta missä ihminen on, todellisia vaaratilanteita lukuun ottamatta, ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ja pystyy toimimaan pelottomasti.” Luettelen tässä muutamia keinoja, joita hän suosittelee perusluottamuksen kasvattamiseksi.

1)Turvallisen kiintymyssuhteen luoneiden vanhempien tai muiden lapsen hoitajien perusominaisuudet ovat monien tutkimusten mukaan ”herkkätuntoisuus” ja ”käytettävissä olo/ aikansa antaminen” (verfügbarkeit/availability). Nämä sanat toistuivat tuolla äänitteellä jatkuvasti.

Tunnekarttatermeiksi muutettuna ne voisivat olla myötätunto ja kuuliaisuus/keskittyneisyys. Niiden keskipisteestä löydät tunnekartalla turvan tunteen. Kyseisiä ominaisuuksia etsimällä, voit löytää aitoa luottamusta säteileviä ihmisiä. (Tämä kappale on omaa tekstiäni.)

2)Aikuisiällä tuollaisia eläytymiskykyisiä ihmisiä tapaa terapeuttien tai sielunhoitajien keskuudesta.

3)Normaalielämässä turvallisia aikuisia voivat olla isovanhemmat.

4)Myös jotkut arjessa tapaamamme ihmiset saattavat osoittautua riittävän luotettaviksi. On kuitenkin muistettava, että luottamuksen kehittyminen vie aikaa. On syytä terveeseen varovaisuuteen uusia ihmisiä tavattaessa, ennen kuin alkaa avautua toiselle tunnetasolla.

5)Lapsuuden turvallisten ihmisten muistelu on auttanut joitakin sisäisen turvan rakentamisessa.

6)Turvaa luovien asioiden, esineiden, paikkojen ja tilanteiden salliminen, kunnes perusluottamus on kasvanut riittävästi. Esimerkiksi lemmikki tai uusi mieleinen harraste voi myös luoda uudenlaista turvaa ja luottamusta.

7)Lohduttavien ihmisten löytäminen niistä, jotka tietynasteisen samaistumisen jälkeen auttavat ”heikkouteen joutuneen ihmisen takaisin vahvuuteen.”

8)Yllättävien, mieluisiksi ja tarpeellisiksi osoittautuneiden lahjojen saaminen – pyytämättä.

9)Kannustaminen tilanteisiin, joista voikin selvitä, vaikkapa rukousten tukemana.

10)Armon kokemusten ja vaikkapa rukousvastausten saaminen arkielämässä. Sitä kautta kiintymyssuhde kolmiyhteiseen Jumalaan pääsee kehittymään, kun huomaa, että taivaassa todellakin tajutaan syvimmät tarpeemme.





11)Psalmin 23 tekstin lukeminen syventyneesti. Se kertoo Hyvästä Paimenesta.

 

           Tuntemisiin,

           Pelle Gudsson

 

 
Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet -sivuston oheislukemistoa.

Perusluottamuksen kasvattaminen (1/5)



Perusluottamus syntyy tai jää syntymättä vauvaiässä – parin ensimmäisen ikävuoden aikana – riippuen siitä, millaisena pieni lapsi on saamansa hoivan kokenut. Arvostetun                                  Erik H. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen vaiheita kuvaavan mallin mukaan perusluottamuksen tai epäluottamuksen syntyminen ihmismieleen juontaa juurensa juuri noilta ajoilta.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton heidänkään suhteensa, jotka eivät lapsena saaneet riittävän hyvää perushoivaa. Kuvaan tässä kirjoituksessa niitä tapoja, joilla perusluottamusta voi kasvattaa terveellä tavalla vielä aikuisiälläkin.

Mainitsemani riittävyys tarkoittaa sitä, että inhimillistä lämpöä on välitetty vauvalle hänen persoonaansa kunnioittavalla ja turvallisella tavalla sopuisassa ympäristössä sekä hänen perustarpeistaan on huolehdittu.

Nuo alleviivatut tunteet ympäröivät sitä pistettä, johon miellän perusturvallisuuden paikan SDG*tunnekartalla. Se sijaitsee siis kiintymyksen ja luottamuksen puolivälissä.




Perusluottamuksella on pari melkein samaa tarkoittavaa ilmaisua suomen kielessä : perusturvallisuus ja turvallinen kiintymyssuhde. Hyvä itsetunto rakentuu perusturvallisuuden varaan.

Kyse on mielestäni myös aidon rakkauden kokemisesta. Tommy Hellstenkin käyttää kirjassaan "Saat sen mistä luovut" paljon rakkaus ja rakkaudettomuus –termejä. "Rakkauden puute synnyttää häpeää" –lause vastaa
perusturvattomuuden seurauksia koskevan kirjoitukseni kaaviokuvan nuolta, joka kulkee turvasta häpeään.

Moni on kysynyt, että missä kohtaa tunnekartalla rakkaus sijaitsee? Olen usein vastannut siihen, että rakkaus ei ole tunne vaan toimintaa ja valintoja. Paras kuulemani määritelmä on "rakkaus on ajan ja paikan antamista." Tunnekartalla rakkauteen liittyviä tunteita ja asenteita löytyy lähinnä sen oikeasta yläneljänneksestä, joka on kuvattu tuossa yllä. Jos peität paperilla alavasemmalle jäävän osan näytöllä näkyvästä tunnekartasta niin, että
kokonaisen tunnekartan oikeasta alanurakassa sijaitsevasta häpeästä muodostuu linja vasemman ylänurkan kiusanhaluun, niin sen linjan yläpuolelle jää lähes pelkästään rakkauteen kuuluvia tunteita. Rauha tosin jää peittoon. Tunnekartta ei siis ole täydellinen kuvaus rakkaudesta.

Tämä johdanto-osuus oli tarpeen, jotta tietäisimme mihin pyrimme, kun heikoksi jäänyttä perusluottamusta aletaan kehittää. Matkaan lähtiessä kun on hyvä näpytellä navigaattoriin toivottu osoite.




            Tuntemisiin,

            Pelle Gudsson


Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet -sivuston oheislukemistoa.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Perusturvattomuuden seurauksia


Häpeän ja sen monet ilmenemismuodot ymmärtää parhaiten, jos lähtee tutkimaan häpeän syntyyn hyvin usein vaikuttavaa perusturvattomuutta.


Hyvän perusturvan ja perusluottamuksen varhaislapsuudessaan saanut eli turvallisen kiintymyssuhteen kokenut uskaltaa elämässään ottaa normaaleja riskejä suhteellisen vapaasti. Perusturvaton taas kokee pelkoa ja ahdistusta, jotka ovat SDG*tunnekartalla uskalluksen ja vapauden vastatunteita.

Huomasin, että
SDG*tunnekarttamallilla löytyy selviä yhteyksiä moneen erityyppiseen selitysmalliin. Viittaan niiden tunnetuimpiin suomalaisiin edustajiin suluissa. Mielestäni he puhuvat ja kirjoittavat samoista asioista vain hieman eri näkökulmista katsellen. Perusturvallisuus, perusluottamus, turvallinen kiintymyssuhde ja vanhempien aidon rakkauden kokeminen lapsena - rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Perusturvattomuus
(Seppo Jokinen) säteilee turvapisteestä hyvin moneen suuntaan.





1) Se voi muuttua vastatunteekseen uhkaksi ja turvattomuudeksi, joka saattaa ilmetä :

A) ristiriitaisen turvattomana käytöksenä johtaen erillisyyteen.
B) välttelevänä toimintana koskien tunneilmaisuakin.
C) kahden edellä mainitun reagointityypin yhdistelmänä.

Tuo on eräs versio perinteisestä
kiintymyssuhdeteoriasta.


2) Se voi tarpeita täyttämätöntä kiintymystä peilaten aiheuttaa syvää häpeää
(Salme Blomster). Häpeän vieritunteita ovat monenlaiset riippuvuudet (Tommy Hellsten) ja muu turvahakuinen käyttäytyminen , mukautuvuus eli liika kiltteys (Anna-Liisa Valtavaara),turhuuden kokeminen, alemmuudentunteet, vääränlainen nöyryys eli omien tarpeiden syrjäyttäminen.

3)Häpeän vastatunteena on
kateus. Arvelen, että myös se ja sen vieritunteet kiusanhalu ja erillisyyden kokemukset voivat olla perusturvattomuuden seurausta. Tämä on rohkea oletus, mutta sellaisen perusteella löysin SDG*tunnekarttaan olennaisesti kuuluvat erilaisten hengitystyylien ja tunneskaalojen yhtenevyydet. Uutta tietoa ei synny ilman arvauksia, jotka saatetaan sitten myöhemmin tutkimuksin todistaa oikeiksi – tai vääriksi.

4)Turvan sukulaistunteen eli kotoisuuden vastatunteena löytyy tunnekartalla muukalaisuus, jota voisi myös kuvata syrjäytymisenä. Sen yhtenä vieritunteena on ailahtelu. Se tarkoittaa esimerkiksi huonoa tunteiden säätelykykyä, jonka esimerkiksi Seppo Jokinen sekä kiintymysteoriaa DMM-malliksi laajentanut
Patricia Crittenden on päätellyt perusturvan puutteen seuraukseksi.

Ailahtelu ja sen vieressä sijaitseva harkitsemattomuus johtavat usein turhan ryöpsähtelevään tunneilmaisuun. Niistä kulkee reitti myös moniin ikäviin tunnetiloihin, kuten tuskaan, itsesääliin, inhoon ja kyvyttömyyteen. Tuo kyvyttömyys ei tarkoita vain mahdollista seksuaalista kyvyttömyyttä, vaan myös pysyvien pari- ja ystävyyssuhteiden luomisen tuskaisuutta. Perusturvattomuuden kierre jatkuu sukupolvelta toiselle, jos sitä ei ongelmia tiedostamalla ja niihin oikealla tavalla tarttumalla katkaista.



Netissä löytyy melko syvällistä keskustelua tästä aiheesta :

http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/perusturvallisuus-t15499.html

Perusturvattomuus lienee monien tunne-elämän ongelmien peruslähtökohta. Jos pureudutaan ongelmiin tästä päästä, niin arvelen että tulokset ovat pysyvämpiä. Tosin aikaa ja syvää paneutumista se aina vaatii.

Toivon, että
SDG*tunnekartta voisi omalta osaltaan olla apuna ongelmavyyhtien avaamisessa tarjoten tunteille nimiä. Sen rakenteeseen on hyvä myös tutustua, vaikka sekään ei aivan hetkessä onnistu.

Seuraavissa kirjoituksissa selvittelen alustavasti, millaisia keinoja perusturvallisuuden parantamiseen aikuisiässä on Suomessa ja maailmalla kehitelty.


Perusturvallisin terveisin,

Pelle Gudsson


Häpeä-aiheisia kirjoituksia netissä


Häpeää on alettu nostaa julkisen keskustelun aiheeksi Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana.

  Anton Malan
 
Daniel Nylundin laatima netistäkin pdf-muotoon ladattavissa oleva ”Alussa oli häpeä” -kirjoitus noin vuodelta 1994 on ensimmäisen suomalaisen häpeäaallon tuotoksia.  Siihen kuuluivat myös Jouko Turkan kirja ”Häpeä” ja Juha Siltalan ” Miehen kunnia”.  Nylundin laaja ja hyvin jäsennetty teksti on kestänyt hyvin ajan hammasta.  Se on ollut myös innoittajana kaksikin häpeäaiheista kirjaa kirjoittaneelle Ben Maliselle.

Ben Malisen ajatuksia häpeästä seuraavissa linkeissä :



Neljäs mainio  ja vielä tässä blogissa mainitsematon häpeän taustoja luotaava artikkeli löytyy alla olevasta osoitteesta.  Siinä  tuodaan myös esiin se, näkökulma, että täyttymättömät perustarpeet on usein häpeän alku ja juuri.


Siihen oivallukseen perustuen julkaisen seuraavaksi pari laajahkoa analyysiani häpeän pohjalla usein piilevästä perusturvattomuudesta ja keinoista, miten siitä voidaan toipua vielä aikuisiässäkin.  Nämä aiheet kun koskettavat niin monia suomalaisia, vaikkei ehkä osatakaan tajuta syy-seuraussuhteita.  Heikko perusluottamus kun säteilee käytökseen myös heikkoina tunteensäätelytaitoina.

 

Tuntemisiin,

Pelle Gudsson

perjantai 15. helmikuuta 2013

Henkilökohtaista häpeää


Seuraavaan listaan olen kerännyt häpeää joko henkilökohtaisella tai sitten yleisellä tasolla tarkastelevia, lähinnä blogeista löytyviä kirjoituksia:








Tässä lopuksi rohkaiseva selviytymistarina:


Häpeä vaikuttaa kietoutuvan henkilökohtaiseen elämään hyvin monella eri tavalla. Oli muuten mielenkiintoista huomata, että monet valitsemistani blogikirjoituksista olivat melko tuoreita – tältä syksyltä. Lieneekö nyt alkamassa jonkinlainen häpeän käsittelybuumi? Suomessahan usein nostetaan vain yksi aihe kerrallaan puheenaiheeksi.

Viime vuodet laajemmassa käsittelyssä on ollut narsismi. Häpeä saattaa olla narsistisen käytöksen juuritunne. Näin ainakin Salme Blomster arvelee äänitallenteessaan ”Oikea ja väärä syyllisyys”.

torstai 14. helmikuuta 2013

Häpeä-sanan merkityksiä eri kielissä


 

Häpeän olemusta selittävät omalla tavallaan myös eri kielten häpeää tarkoittavat sanat.  Tätä menetelmää voi toki käyttää mietittäessä muidenkin tunteiden eri ulottuvuuksia.

Isosta Raamatun tietosanakirjasta löysin seuraavat heprealaiset ja kreikkalaiset häpeä -sanan synonyymit – tai oikeastaan niiden suomennokset. Häpeä on niiden mukaan :

 


kunniattomuutta
väheksyttävyyttä
solvatuksi tulemista
kasvojen menetystä
tahraisuutta
nöyryytystä
halveksuntaa
likaisuutta
muodottomuutta
riettautta
rumuutta
häväistyksi tulemista
säädyttömyyttä, joka vähän väärin tulkittuna olisi tavallaan kastittomuutta eli arvottomuutta. Tämän tulkinnan takana on sana ”sääty-yhteiskunta”



Englannin kielessä tavallisen shame –sanan lisäksi myös disgrace ja dishonour tarkoittavat häpeää. Nuo kaksi viimeksi mainittua voisi kääntää takaisin suomeksi sanoilla armottomuus ja kunniattomuus.

Armon avulla häpeästä voi päästä irti, kun hyväksyy Jeesuksen meille tarjoaman armon sellaisenaan. Itseäni lohdutti eräässä hengellisessä laulussa kristityistä käytetty nimitys kuninkaan lapset.

 Kai Kuusak - Greenbaum

Kun tajusin tuon armon syvemmän merkityksen, niin häpeästä vapautumiseni lähti käyntiin.


Tuntemisiin näin ystävänpäivänäkin,

Pelle