Näyttää siltä,
että hyvin monet SDG*tunnekartan vieritunteista voivat johtaa niiden lähellä
olevaan tiettyyn tunteeseen. Tämä näkökulma luo huomattavasti lisää
käyttötapoja tunteiden dynamiikan eli niiden kehitysmekanismien selvittelyyn.
Otan esimerkiksi vihan tunteen.
Edellä esittämäni oletuksen mukaan viha voi olla tulosta yli kymmenestä
perussyystä, jotka ovat siis nimettyinä vihan ympärillä kahdessa kehässä. Viha
löytyy tunnekartalta kello yhdeksän suunnalta neljänneltä kehältä
keskipisteestä eli rauhasta lukien.
Vihan tunteen voivat nostattaa:
-toisen ilmaisema kiukku, jota et
pysty ottamaan asiallisesti vastaan
-toisen ilmaisema uhma sinun
pyrkimyksiäsi kohtaan
-katkeruutena säilötyn vihan
uudelleen herääminen sopivan ärsykkeen ilmetessä
-erillisyys eli ryhmän tai jonkun
suhteen ulkopuolelle joutuminen
-itseen tai ulkopuolisiin kohdistettu
julmuus
-koettu petollisuus
-ristiriitainen tilanne, johon ei
tunnu löytyvän ratkaisua
-itseen kohdistettu paheksunta
-koettu tai huomattu vääryys, joka
voi ilmetä loukkaantumisena
-todettu viive jonkun toiminnan
suorittamisessa
-odotus, joka ei tuo mitään tulosta
-houkutus ilmaista syväjäädytetty
vihansa puolustuskyvyttömään kohteeseen
-kateus jostain, mitä itsellä ei ole
-mustasukkaisuus hallitsemattomana
tunteena
-raivo, jota nähdään tai kuullaan tai
koetaan nostanee aina adrenaliinitasoa
-pakokauhu, jonka aikana hätäisesti
saattaa ehtiä kokea vihan tunteita
-uhkatilanne, jossa ehkä valittu
puolustautumisasenne tuo jämäkkyyttä vihaenergialla
-itseen tai toisiin kohdistetut –
yleensä liiallisiksi koetut -vaatimukset
-toisen ihmisen tai ihmisryhmän
syyllinen teko
-oma syyllisyys
-käsittämättömänä koettu kärsimys
On muuten tärkeää erottaa toisistaan
kiukku ja ärtymys. Käsittääkseni kiukku on tulosta todetusta vääryydestä, mikä
saattaa johtaa vihareaktioon. Ärtymyksen taas laukaisee jostain pysyvästä
menetyksestä muistuttava aistiärsyke tai muistikuva.
Vihan
käsittely onkin sitten jo ihan toisen jutun aihe.
Tuntemisiin,
Pelle Gudsson