Kiintymyssuhdeteorioita (2/2)

Patricia Crittendenin kehittämä malli aikuisten kiintymyssuhdestrategioista laajentaa perinteistä kiintymyssuhdeteoriaa huomattavasti.  Selkeydessään ja monipuolisuudessaan se avaa erittäin avaran näköalan inhimilliseen elämään. Kotisivunsa oikeassa alalaidassa paljastuu sekin, että ihminen käyttää lapsuudessaan vain osan alla esiteltävistä selviytymisstrategioista.

On tähdennettävä sitä, että tämä Dynaamisen kypsymisen malli  DMM (dynamic maturational model) ei kategorisoi ihmisiä vaan tajuaa dynaamisuudessaan ihmisen mahdollisuuden kypsymisen ja uudenlaisten henkisten valmiuksien myötä kehittää olosuhteisiin paremmin soveltuvia elämänstrategioita.

Patricia Crittendenin määritelmä kiintymyssuhteesta onkin oivaltava. Hän mieltää sen  ”strategiaksi, jonka lapsi kehittää itsensä suojelemiseksi kasvuympäristön vaaroja vastaan”.

Häiriintyneitä kiintymyssuhdestrategioita voidaan siis muuttaa, mutta aikaa ja kaikkien osapuolten syvää paneutumista se vaatii. Esimerkiksi terapiasuhteessa tarjoutuu tilaisuus uudenlaiseen kiintymyssuhteeseen,  kun ensin on selvinnyt, mitä uhkia elämän varrella on ollut ja miten niitä on pyritty välttämään.

Aakkostunnusten jäljessä oleva suurempi numero kuvaa DMM mallissa aina psyykkisesti ahdistavampia lapsuuden elinolosuhteita.

Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekä turvaton-ristiriitainen (C) (coersive).


  David Butler

Tavallisesti DMM-malli esitetään ympyrämuodossa, mutta tässä esityksessä ympyrämuodon korvaa se tieto, että ylimmäinen ja alimmainen strategia omaavat jo paljon samoja piirteitä. Ympyrämuodossa monet strategiat on esitetty pareittain. Yritän korostaa sitä merkitsemällä aina kellon ajan, joka kuvaa kunkin strategiasektorin sijaintia ympyrämallissa, joka on siis selitetty tarkemmin Patricia Crittendenin kotisivuilla. Nyt seurataan kelloa vastapäivään.

 

klo 1       B5 TASAPAINOISUUS
            (ärtyvä)
            B4 TASAPAINOISUUS
            (tunneraktiot korostuvat)

klo 12        B3 TASAPAINOISUUS
            (yhteiskuntaan turvallisesti liittynyt)

klo 11      B2 TASAPAINOISUUS
            (tunteita ei korosteta)
             B1 VARAUTUNUT TASAPAINOISUUS

klo 10      A1 LIEVÄ ESTYNEISYYS
            (vähäinen tunneilmaisu ja rajoittunut tunneskaala)
            A2 ESTYNEISYYS
            (pelko, kiukku ja lohdutuksen tarve vaimennetaan)

klo 9       A3 PAKONOMAINEN HOIVAAVUUS
            (jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)
            A4 PAKONOMAINEN ALISTUVUUS
            (jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)

klo 8       A5 VALIKOIMATON SOSIAALISUUS JA SEKSUAALISUUS
            A6 ITSERIITTOISUUS JA ERISTYNEISYYS
            (tunteet ovat vääristyneet)

klo 7         A7 HARHAINEN IHANNOINTI
            (kiusattu ihailee kiusaajaansa)
            A8 ULKOPUOLELTA MÄÄRITTYNYT MINUUS

klo 6         AC PSYKOPATIA (yhdistelee eri strategioita)
            (suhde tiedon käsittelyyn vääristynyt)

klo 5       C8 VAINOHARHAISUUS
            C7 UHKAAVA KÄYTÖS
            (omien vihan tunteiden näkeminen muissa)

klo 4       C6 PELASTETTAVANA OLO
            (väärillä motiiveilla)
            C5 KOSTONHALU
            (muiden syyttäminen)

klo 3       C4 TEESKENNELTY AVUTTOMUUS
            (pakottava ja petollinen strategia)
            C3 LIIOITELTU KIUKKU
            (pelottava ja petollinen strategia)

klo 2        C2 ASEISTARIISUVA LOHDUN ANOMINEN
            (saattaa vaihtua äkisti kiukkuun)
            C1 UHKAAVA TUNNEILMAISU
            (saattaa vaihtua pelkoon ja lohdun anomiseen)

Lisäksi DMM-malliin kuuluu A/C – strategia, johon sisältyy sekä A- että C- tyypin strategioita.
 

 

SDG*tunnekartalla kiintymys sijaitsee kello kolmen suunnalla neljännellä kehällä keskipisteestä lukien ( klo 3 = 4. ). 

On aika lohdutonta huomata, että inhimillinen tarve kiintymyssuhteisiin voi ilmetä hyvinkin raadollisissa muodoissa.

Mikäli tämä makupala  uudesta kiintymyssuhdeteoriasta maistui, niin suosittelen tutustumista  Jari Sinkkosen ja Mirjam Kallandin kirjaan ”VARHAISLAPSUUDEN TUNNESITEET JA NIIDEN SUOJELEMINEN”.  Sieltä löytyy paljon muutakin herkullista ruokaa aivoille.  Itse ahmin tuon kirjan yhdessä illassa ja laadin sitten seuraavana päivänä tämän referaatin rungon.

Jos haluat perehtyä ammatillisesti  DMM-malliin, niin Suomesta löytyy nykyisin vain yksi pätevä kouluttaja. Hän on Airi Hautamäki, joka on tehnyt aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksenkin.



           Tuntemisiin,

           Pelle Gudsson

 
Tunnekartta-blogi on www.taiwas.net/tunteet-sivuston oheislukemistoa.