John Bowlby huomasi poikkitieteellisessä tutkimuksissaan varhaisen kiintymyssuhteen laadun vaikuttavan myöhemmällä iällä siihen, miten ihminen osaa kiintyä muihin. Kiintymyssuhdeteoriansa perustuu lapsen mielessään luomiin yleistyksiin ihmisten käytöksestä ja kulloinkin sopivasta fyysisestä etäisyydestä/läheisyydestä suhteessa tilanteen turvallisuusasteeseen.
Rafael MarchesiniMary Ainsworth kehittämän vierastilanneasetelman avulla Bowlbyn teoriaa voitiin testata. Nykyisin Bowlbyn ja Ainsworthin kiintymyssuhdeteoria onkin maailmanlaajuisesti tunnustettu paikkansapitäväksi ja arjessakin käyttökelpoiseksi.
Mary Main kiintymyssuhdehaastattelu toi oman lisänsä kiintymyssuhteiden tarkasteluun tieteellisessä mielessä.
Patricia Crittenden on jatkanut kiintymyssuhdeteorian tutkimista edellisten tieteilijöiden viitoittamalla linjalla ja kehittänyt sitä eteenpäin tutkimalla erityisesti uhan alla kasvaneiden lasten kiintymysstrategioita. Hän on myös luonut ympyränmuotoisen mallin perinteisistä kiintymystavoista ja ryhmitellyt niitä hyvin käytännönläheisellä tavalla DMM-malliinsa. Virallisesti siitä käytetään nimitystä : aikuisen kiintymyssuhde strategiat : dynaamisen kypsymisen malli (DMM) (dynamic maturational model).
Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekäturvaton-ristiriitainen (C) (coersive). Kullakin kiintymystyylillä on omat tyypilliset piirteensä.
Turvallisessa (B) kiintymyksessä korostuu avoin tunneviestintä ja luottamus tarpeiden täyttymiseen. Ulkoisen paineen alla kiintymys vahvistuu. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut tunteisiin ja tarpeisiin pian, asian vaatimalla tavalla, ja tiettyjen normien mukaisesti sekä antanut turvan ja lohdutuksen ajallaan. Tämä lisää vapautta toimia tilanteeseen sopivalla tavalla ja ahdistuneisuus on harvinaista.
Turvattoman välttelevässä (A) kiintymyksessä esiintyy ongelmia kielteisten tunteiden ilmaisussa. Kiukustuminen, pelot ja lohdutuksen kaipuu piilotetaan. Ulkoisen paineen alla vältellään kaikin tavoin läheisyyttä ja huomio ympäröiviin esineisiin lisääntyy. Oman mielipiteen ilmaisu on vaikeaa. Kiintymyksen turvaaja ei ole reagoinut tunneviesteihin tai on tukahduttanut ne. ”Itsensä etäännyttäminen” ja pakonomainen positiivisuus ovat huomiota herättävän tyypillisiä käyttäytymismalleja. Samoin järkiperäisyyden korostaminen. Usein käytöksen takana on väärä vastuuntunto muista. Välttelevästi kiintyneiden ongelmat ovat voimakkaan aggression ja pettymysten ilmaisemisessa. Se saattaa ilmetä ”pakkoajatuksina, psykosomaattisina oireina, ylisuorittamisena, depressiona ja taipumuksena kokea työuupumusta”. Turvallisen tunneilmaisun opettelu saattaisi olla yksi ratkaisu noihin pulmiin.
Turvattoman ristiriitaisessa(C) kiintymyksessä sekä etsitään että vältetään läheisyyttä. Sylikontakti ei tyynnytä ja tunneilmaisuja liioitellaan kiintymyssuhteen säilymiseksi. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut epäjohdonmukaisesti : välillä naureskellen, joskus ohittaen tai sitten kiukustuen, mutta toisinaan myös lapsen tunnetarpeita tyydyttäen. Näin lapsi ei voi luoda mielessään mallia siitä miten ympäristö suhtautuu hänen tarpeisiinsa. Tyypillistä on ”toisen tarpeiden ja tunteiden etäännyttäminen ja vähättely”. Tämän tyypin ihmisen on vaikea ymmärtää tapahtumisen todellisia syitä. Ristiriitainen kiintymyssuhde voi tuoda käytökseen ”impulsiivisuutta, levottomuutta, aggressiopurkauksia ja ongelmia persoonallisuuden kehittymisessä.” Tunteiden säätelyn taitojen opettelu ilmeisesti lieventäisi niitä oireita.
Jo näistä tyypittelyistä voi moni päätellä oman tai läheistensä kiintymysmallin. Tyypittelyyn on kuitenkin kehitetty tieteellisiä menetelmiäkin. Mary Mainin ja Ruth Goldynin kehittämästä AAI-kiintymyssuhdehaastattelusta (adult attachment interview) on Patricia Crittenden laatinut DMM-mallin, jonka pääpiirteet seuraavassa kirjoituksessa esittelen.
Tuntemisiin,
Pelle Gudsson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos tekstini herätti ajatuksia, niin voit kertoa niistä tässä.